Eläköön

Pienen pieni valokuva johdatti mielenkiintoisen tiedon äärelle. Oheisessa kuvassa hymyilevät erään laivan keittäjättäret. Taustalla näkyvästä pelastusrenkaasta käy ilmi laivan nimi, Eläköön. 

Kyseessä on Tukholman Finnbodan telakalta vuonna 1886 valmistunut alus, joka oli varustettu kahdella potkurilla. Nimensä se sai hyvin korkealta taholta, sillä itse keisari Aleksanteri III antoi sen. On kerrottu, että "alus edusti vanhaa laivanrakennustyyliä parhaimmilaan". Eläköön oli maamme korkeimpien virkamiesten käytössä itsenäisyyden ajalla. Samoin se toimi edustusaluksena, kun tarvittiin kyytiä ulkomaisten merkkihenkilöiden vieraillessa maassamme.

Esimerkiksi 1930-luvulla laivan silloinen kapteeni Arnold Nyström näytti lehtitoimittajalle aluksen vieraskirjaa. Siitä löytyivät mm. Norjan kruununprinssi Olavin, hänen puolisonsa Märthan, presidentti Relanderin ja P.E. Svinhufvudin eli Ukko-Pekan nimikirjoitukset. Mainittu vieraskirja oli kapteenin yksityisomaisuutta ja hän oli pyytänyt nimet kaikilta vierailtaan. Nyström oli tullut laivalle perämieheksi vuonna 1918 ja ylennyt myöhemmin kapteeniksi. Vuonna 1936 laiva täytti 50 vuotta ja tuolloin juhliminen sai jäädä työmatkan alle. Eläköön oli Naantalin satamassa valmistautumassa viemään Ruotsin kuninkaan Kustaan Turkuun. 

Jo kapteeni Nyström arveli laivan merkkipäivänä, että alus oli tulossa tiensä päähän. Vaikka sen koneista lähti 670 hevosvoimaa ja huippunopeus 14 solmua, oli suurin ongelma laivan koko. Tuon ajan vaatimuksiin laivan 15-16 hyttiä olivat aivan liian pieni määrä, sillä esimerkiksi presidentilliseen seurueeseen saattoi kuulua tuplasti enemmän väkeä.

Eläköön jäi pois merikäytöstä 1950-luvun alussa, kun siitä poistettiin koneet. Kymmenisen vuotta se ehti sen jälkeen toimia 1. merenmittausretkikunnan asuntoaluksena ja lopullinen käytöstä poisto tapahtui vuonna 1963.

Niin muuten, miksi juuri nimi Eläköön? Nimen taustalla on keisarin vierailu Lappeenrannassa ja Saimaalla elokuussa 1885:

"Kun keisari oli tarjonnut korkeille upseereille ja tärkeille virkamiehille päivällisen jälkeen, keisaripari astui Saimaan laivasillalta keisarilliseen huvijahti Marevoon. Muu seurue seurasi perässä toisella ja soittokunta kolmannella aluksella. Huvimatka tehtiin Lauritsalan kautta Saimaan kanavan kolmannelle sululle eli Mustolaan saakka. Retkeläiset nousivat maihin ja kävelivät takaisin toiselle sululle Mälkiään. Matkan varrella keisari kiinnitti huomiota naiseen, joka huusi innokkaasti kovalla äänellä ”eläköön!”. Keisari pani sanan mieleensä ja antoi myöhemmin valtion uudelle höyrylaivalle nimeksi Eläköön. Keisarinna nimesi toisen samalla kertaa valmistuneen laivan Willmanstrandiksi, joka on Lappeenrannan ruotsinkielinen nimi."

Tarinan tarjoili meille Etelä-Karjalan Museo, muut tiedot Wikipedia ja aikakauslehti Seura, 19.8.1936. Valokuva omasta kotialbumista, valitettavasti henkilöiden nimiä ei ole jäljellä...