Warkaita!

 Maaliskuussa 1883 vangittiin Turussa Uudenmaan tullin ulkopuolella asuneet naisihmiset Karolina Friberg ja Ulrika Silwander. Heidän mökistään löydettiin kasapäin naisten vaatteita, anturanahkoja, seteleitä ja sekalaista muuta vaatetavaraa. Asunnosta löytyi myös todisteita kellovarkaudesta, joka oli tehty hieman aiemmin Paimiossa.

Edellisenä vuonna oli nimittäin sekä Paimiossa että Piikkiössä ollut lukuisia varkauksia lyhyen ajan sisällä. Pitäjäläisiltä oli kadonnut vaatteita, villoja, vällyjä, jauhamatonta viljaa ja leipiäkin. Mitään johtolankoja varkaiden henkilöllisyydestä ei tuntunut löytyvän, kunnes eräällä kerralla varkaat veivät hevosiakin. Kun nämä eläimet löydettiin Turun kaupungin läheisyydestä, saatiin ensimmäisen kerran pieni vihje rikollisten pesäpaikasta.

Kukaan ei kuitenkaan nähnyt sitä vaivaa, että olisi lähtenyt tarmokkaammin varkaiden jäljille. Vasta joulupäivän vastainen yö vuonna 1882 sai muutoksen aikaan. Tuolloin Vistan kylän väki oli lähtenyt joulukirkkoon. Myös kelloseppä Söderholm oli lähtenyt joulusaarnaa kuulemaan jättäen asuntonsa tyhjilleen. Kirkon jälkeen kotiin tultuaan Söderholm huomasi välittömästi, että hänen luonaan oli käynyt varkaita. Kamarin ikkuna oli rikottu ja suurin osa kelloista oli viety. Kelloseppämme tarkasti tietysti omaisuutensa välittömästi huomaten varkauden tapahtuneen kaikessa kiireessä. Rikotun ikkunan vieressä ollut hopeinen pikari oli jäänyt paikoilleen samoin kuin paremmat kellotkin.

Eräs ohikulkija oli nähnyt kirkkoon mennessään kolme miestä Söderholmin pimeällä pihalla, mutta siinä olivatkin kaikki tiedot varkaista. Söderholmin oli lähdettävä joulupäivästä huolimatta Turun poliisikamarille. 

Varkaiden pesä paljastui yllättäen vain pari päivää myöhemmin. Rikolliset olivat pyytäneet erästä Lindberg-nimistä työmiestä hakemaan viinaa ja antaneet tälle Söderholmilta varastetun taskukellon. Kellolla oli ollut tarkoitus maksaa viinakset. Lindberg olikin sen sijaan maksanut alkoholit omilla rahoillaan. Sen jälkeen hän oli oma-aloitteisesti mennyt poliisin puheille kertomaan, millaista vaihtokauppaa hänet oli pyydetty tekemään. Kun Lindberg johdatti poliisit rötösjoukon mökille, saatiin näistä pidätetyksi kaksi kolmannen päästessä karkuun. Karkulainenkin löytyi kaksi päivää myöhemmin em. Lindenin luota. 

Koko rikollisjoukkio oli ennestään poliisin kirjoissa, syytettynä jos jonkinlaisista rötöksistä. Asia kertonut sanomalehti Aura mainitsi yhden miehistä olleen erittäin isomahaisen, mutta arveli samalla tuon mahan kutistuvan huomattavasti linnassa.