analytics

Rikalanmäen talojen nimistä

Nykyisessä Salon kaupungissa, entisessä Halikon kunnassa sijaitseva Rikalan kylä on ollut pitkään monenlaisten tutkimusten kohteena. Perimätieto puhuu jopa Rikalan mahtavasta kaupungista, jonne hämäläiset tulivat myymään ja vaihtamaan tuotteitaan ulkomaalaisten kauppiaiden kanssa. Kerrotaanpa läheisen linnavuoren rinteiltä löytyneen suuren rautaisen renkaan, joka oli tarkoitettu laivojen kiinnittämistä varten.

Rikalanmäen muodostaa lounais-koillinen -suuntainen harjanne, joka on kallioinen. Mäen itäpuolella juokseen Halikonjoki, luoteessa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, kaikki runsaita rautakautisten löytöjen paikkoja. Rikalanmäellä on runsaasti kiinteitä muinaisjäänteitä, osaa niistä on tutkittu, osa on aikain kuluessa ehtinyt tuhoutua erilaisissa rakennustöissä. Vanhimmat löydöt kertovat pronssikauden asutuksesta, kun taas nuorimmat ajoittuvat rautakauden loppuvaiheisiin. Voidaan edelleen olettaa, että Rikalanmäki on ollut asuttuna läpi keskiajankin. Käytännössä ainakin lounaisosassa mäkeä on ollut ihmisen toimintaa esiroomalaiselta rautakaudelta aina merovingiaikaan.

Tässä jutussa ei mennä arkeologisiin löytöihin, vaan pysytään tuossa em. kaupunkiteemassa. Perimätiedolla on oma arvonsa, jota alueen osalta lisää melko runsas Häme -tyyppinen nimistö. Tämä voisi tarkoittaa kiinteitä siteitä Rikalan ja Hämeen välillä. Sauvosta löytyy Hämälä, Halikosta Hämeenkylä, Kuusjoen Hämäläistenkylä, Uskelassa Hämmäinen, Salossa Hämeenoja ja Perniössä vielä Hämeenkylä. Nämä kaikki löytyvät jo 1500-luvun voudintileistä, joten nimet ovat hyvin vanhoja. Nimenomaan kaupunkimaisuutta on pyritty todistelemaan Rikalan kylän pelto- ja niittykartalla vuodelta 1782. 

Kuva 1

Tuon kartan mukaan Rikalanmäellä sijaitsevien talojen nimiä olivat mm. Kylänlapsi, Räntmästare, Fiskaali, Tullnääri ja Borgmästare. Nämähän todella tuntuisivat viittavaan suoraan kaupunkimaiseen asutukseen jossain vaiheessa kylän historiaa.  Oheisen karttaleikkeen talot: 1. Kylänlapsi, 3. Fiskaali, 4. Tullnääri ja 5. Borgmästare. Nämä tiedot komissiomaanmittari Carl Peter Zierman (1738-1789) kirjasi em. karttaan vuonna 1782.

Ovatko edellä mainitut nimet sitten esimerkiksi keskiaikaisia tai kenties vielä vanhempia? Vastaus on melko varmasti kielteinen, sillä Rikalasta tehtiin tiluskartta vuonna 1695. Myös tuolloin talot piirrettiin sievästi kartalle tietoineen kaikkineen, mutta vastaavia nimiä ei karttaselityksestä löydä. Myöskään Halikon ensimmäisistä rippikirjoista tai vaikkapa 1700-luvun alun henkikirjoista ei näitä nimiä löydy. 


Kuva 2

Näin ollen nuo nimet on otettu käyttöön vasta 1700-luvun kuluessa, mutta tämähän ei vähennä Rikalanmäen arvoa millään tavalla. Vaikka kyse ei ole ollut varsinaisesta kaupungista, oli Rikala pitkään merkittävä kaupantekopaikka. Sinne ei koskaan muodostunut pysyvää, kiinteää kaupunkirakennetta, koska sille ei ollut tarvetta. Kauppaa käytiin ajoittain ja Turku sai pysyä alueen ainoana kaupunkina pitkään. Salon kaupunki perustettiin vasta 1960, tosin epäitsenäinen kauppala siitä oli tullut jo 1887.

Tilus- ja isojakokarttoja on jännittävää käyttää yhdessä tietyn kylän tai alueen nimistön sekä historian tutkimisessa. Kun tietoja lisäksi yhdistää rippikirjoihin ja erilaisiin verotusluetteloihin, avautuu esivanhempien asuinpaikkoihin aivan uudenlainen näkökulma. 


Kuva 1 - KA: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto  - A9:67/1-4 Rikala; Rikalan kylän pelto- ja niittykartta 1782-1782

Kuva 2 - KA: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto  - A2a:7 Rikala; Tiluskartta ja asiakirjat 1695-1695

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus