Siirry pääsisältöön

Suvun sotilaita

Eräissä esipolvilinjoissani on runsaasti rakuunoita ja sotamiehiä, jotka kytkeytyvät mielenkiintoisesti toisiinsa. Aloitetaanpa muutaman tuollaisen miehen esittely matkaamalla Ruotsin Södermanlandiin, jossa noin vuonna 1687 syntyi heistä eräs.  Olof Andersson oli tämän herran nimi, joka ruotuväkeen värväytyessään vuonna 1702 otti sotilasnimekseen Wahlberg. Niin sanotun vanhemman Henkirakuunarykmentin tietyn komppaniat miehet siirrettiin tiettyyn Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin komppaniaan, joka rykmentti sittemmin muutettiin rakuunakannalle ja nimettiin Henkirakuunarykmentiksi. Tämä siksi että se vanhempi, luonteeltaan puhtaasti ruotsalainen Henkirakuunarykmentti lakkautettiin syksyllä 1721. Rakuuna taasen oli mies, joka taisteli jalan, mutta liikkui paikasta toiseen hevosella. 

Tuon vanhemman Henkirakuunarykmentin yksi katselmus pidettiin 2.11.1716 Lundin pitäjässä. Tuolloin Olof Walhberg oli everstiluutnantin komppanian kolmannen korpraalikunnan ruodun 85 mies.  Kyseisen pääkatselmusluettelon mukaan hän oli palvellut jo 14 vuotta, oli iältään 29-vuotias ja kotoisin Södermanlandista. Hevosena hänellä oli seitsemän vuoden ikäinen valakka eli kastroitu uroshevonen. Kastraatio teki hevosesta helpommin hallittavan ja ryhmään sopeutuvan.

Ikävä kyllä, tuon vanhempia kyseisen rykmentin asiakirjoja ei ole käytettävissä, joten tarkat rekrytointitiedot jäävät selvittämättä. Suomeen miehemme tuli Suuren Pohjan sodan jälkeen, kun isovihan aika oli vienyt maamme armeijan lähes perikatoon. Olof Wahlberg sijoittui asumaan Suomusjärven Kettulan kylään, Härkälän rusthollin rakuunatorppaan. Puoliso Liisa Yrjöntytär löytyi läheisesti Laidikkeen kylästä, jossa myös sijaitse tämän Kiskon kappeliseurakunnan kirkko. Rakuunatorpassa syntyivät perheen lapset Maria, Brita, Anna, Simo ja Elias. Heistä tosin Anna menehtyi jo pari viikkoisena. Ilmeisesti myös esikoistytär Maria kuoli lapsena. Wahlbergit muuttivat vuoden 1740 paikkeilla Nummen pitäjään Uudellamaalla.

Brita oli ensin naimisissa sotilas Henrik Lindqvistin kanssa ja tämän kuoltua hänet nai torppari Abraham Abrahamsson. Simosta tuli ensin veljensä Eliaksen kanssa torppari Nummen Röhkölän Lisulle ja myöhemmin Hyvelän kylän Krissille. Hänen vaimonsa nimi oli Leena.  Olofin ja Liisan kuopus Elias lähti isänsä tavoin sotilasuralle. Hän palveli Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin Lohjan komppanian Mettulan ruodussa numero 57. Sotilasnimekseen, joka on siis eri asia kuin varsinainen sukunimi, Elias sai Willig. Vaimonsa Annan kanssa heillä oli peräti kymmenen lasta, joista yksi, Simon Willig ryhtyi isänsä ja isoisänsä tavoin sotilaaksi. Tosin hän ei ilmeisesti koskaan joutunut tositoimiin, koska oli ruodun varamiehenä.

Jos sitten tarkastelemme viimeksi mainitun Simo Willigin veljeä, Samuel Wileniusta, huomaamme hänen menneen naimisiin erään Hedvig Hyrsbergin kanssa. Hedvigin isä oli rakuuna Johan Hyrsberg Nummen Hyrsylästä. Hän oli Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin ruodun 22. rakuuna. Palvelukseen hänet oli hyväksytty 26.6.1779. Ikävä kyllä häneksen osakseen tuli kuolla suhteellisen nuorena punatautiin helmikuussa 1789. 

Rakuuna Johan Hyrsbergin puoliso eli em. Hedvigin äiti oli ruotusotamies Jakob Reimanin tytär Anna. Jakob Reiman oli syntynyt vuoden 1716 tienoilla ja tullut Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin Lohjan komppanian ruodun 56 sotilaaksi. Tämän ruodun mies asui Remalan kylässä, jossa lähtöhenkilömme Olof Wahlberg oli kuollut 1762. Hämmästyttävän kiinteästi näiden perheiden kohtalot siis kiertyvät toisiinsa. Jakob Reimanin tiedämme katselmusrullien mukaan osallistuneen Pommerin sotaan ”alusta loppuun saakka”. Tätä sotaa käytiin vuosina 1757–1762. Yksityiskohtana voidaan mainita vuoden 1758 katselmus, jossa Reiman mainitaan sairaana. Eron Jakob Reiman sai 27.6.1778 ja ruodun uudeksi mieheksi palkattiin Simon Blad. Tämän jälkeen Reiman eli torpparina lopun ikäänsä.

Palataan vielä lopuksi hieman ajassa taaksepäin. Edellä mainitun rakuuna Johan Hyrsbergin isä Anders oli hänkin rakuuna. Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin luettelon mukaan mies syntyi Lammin pitäjässä noin 1728, koska oli vuoden 1746 katselmuksessa 18-vuotias. Sotilasnimi Hyrsberg on mitä ilmeisimmin muodostunut asuinkylästä, joka oli Nummen Hyrsylä. Sopimuksen hän oli tehnyt Hyrsylän Lonkalan talon rusthollari Gabriel Salinin kanssa.

Vai lisätäänkö sukuryppääseen vielä yksi lanka? Samuel Wileniuksen ja Hedvig Hyrsbergin poika Samuel nai Lohjan Moision Pelrikon torpassa syntyneen Eva Christina Lågströmin. Tämän isänisä oli ollut Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin Karjaan komppanian ruodun 25 sotilas. Hän asui perheineen Kasabyn kylässä Pohjois-Karjaalla. Kustaa kolmannen sodassa hän joutui osallistumaan Ruotsinsalmen taisteluun elokuun 24. päivänä 1789. Pääkatselmusluettelon mukaan hän joutui tuolloin venäläisten vangiksi eikä enää koskaan palannut kotiinsa. Hän saattoi kuolla tuona päivänä, mutta tätä tietoa ei voi enää vahvistaa mistään.

Kuvassa vanhemman henkirakuunarykmentin lippu, josta kerrotaan Wikipediassa seuraavaa:

Förfärdigad 1718 efter ritning av NicodemusTessin. Duk av enkel dubbel vit damast, lika broderad på båda sidor, dubbelt C under slutenkunglig krona omgivet av lagerkransar med bär. Utmed kanterna en bård. Frans av guld,dubbel, 80 mm bred. Stång av furu, åttkantig. Räfflad med förstärkande järnskenor. Svart målad. Spets avförgylld mässing.


Tässä myös pienenä kaaviona edellä mainittuja henkilöitä!




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vähän hankalampi tapaus

Eräs rakuunaesi-isistäni on aina jäänyt hieman vähemmälle huomiolle eikä vähiten sen takia, että hänen tutkimisensa on ollut työlästä. Se ei myöskään ole onnistunut omin avuin, vaan mm. Ylioppilasmatrikkelin koostaja Yrjö Kotivuori ja Suku Forumin vakiokäyttäjät antoivat kymmenisen vuotta sitten olennaiset tiedot.   Aikoinaan ongelmana oli löytää isä kahdelle veljekselle Juholle ja Yrjölle, jotka toimivat räätäleinä Karjalohjalla. Heidän isänsä identiteettiin saadaan vihje Pohjan ja Karjalohjan käräjien pöytäkirjoista vuosilta 1737, 1745 ja 1756. Ensin mainittu [1] kertoo Juhon olleen nuoren rengin Kiskon Leilästä ja toinen paljastaa hänen sukunimekseen Leijel. Vuonna 1756 pidetty oikeudenistunto kertoo Juhon ja Yrjön olleen veljeksiä. Nämä tiedot ovat oleellisia oikean sukujohdon varmistukseksi. Lisävihjeenä on tieto nimestä Leijel, joka yhdistää miehemme erääseen rakuunaan Kiskon Leilässä. Kyseinen Yrjö Sipinpoika Leijel tai Lägel (nimiasu vaihtelee eri lähteissä) oli rakuuna Uude

Kapteeni 1500-luvulta

Tarinat suorista esivanhemmistani, jotka olivat sotilaita, tuntuvat jatkuvat loputtomiin. Tällä kertaa matkataan Länsi-Uudenmaan Karjalohjalle, Katteluksen kylään tutustumaan hieman erääseen Sven Erikssoniin, joka oli tullut sinne Ruotsista saakka. Sven oli syntynyt ennen vuotta 1540.  Sven Erikinpoika oli jo vuonna 1566 länsigöötanmaalaisen jalkaväkiampujien lippukunnan päämies eli käytännössä kapteeni arvoltaan. Jos hieman taustoitetaan aikaa, niin Ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjää vastaan oli menossa 1570–1595 päättyen Täyssinän rauhaan 1595. Turun piispana oli 1583–1625 Eerik Sorolainen, jonka pöytäsaarnaajana toimi naapurikylän Tavian poika Petrus Matinpoika, sittemmin Nummen kappalainen ja Karjaan kirkkoherra. Ruotsin kuninkaana oli Juhana III:n poika Sigismund 1592–1599 ja hänen jälkeensä 1599–1611 setänsä Kaarle IX eli Kaarle-herttua, aluksi valtionhoitajana. Tuohon aikaan Katteluksen kylässä oli maakirjojen perusteella neljä taloa, joita voidaan nimittää, vaikka kir

Sisällissodan uhri

Omissa, suorissa esivanhemmissani näitä sotamiehiä tuntuu riittävän enemmän kuin osasin arvatakaan tätä juttusarjaa aloittaessani. Tällä kertaa tarina päättyy itsenäisyytemme vuosiin, mutta aloitetaan alusta. Kirjoitin aiemmin Suomen sodassa kuolleesta Mikko Ahlbergista. Hänen pojanpoikansa poika Aukusti Aleksanteri syntyi Varsinais-Suomen Kiskon pitäjän Hongiston kylässä kevättalvella 1889. Hänen isänsä oli tuolloin Kylänpään talon Nummilan torpparina. Leikkikavereita lienee riittänyt, sillä perheessä oli 1890-luvun puolenvälin tienoilla yhteensä kahdeksan lasta. Yksi heistä oli isän aiemmasta avioliitosta. Isä Adolf Fredrik ja vaimonsa Matilda Maria lienevät mieltyneet A-kirjaimeen, sillä perheestä löytyivät mm. Albert Alarik, Aksel Anselm, Anna, Aukusti Aleksander, Arvo Aadolf ja Aarne Arthur sekä heidän velipuolensa Aadolf Walfrid! Vain Adolf Fredrikin ja Matilda Marian yhteinen esikoinen, tytär Olga Maria sai ns. sarjasta poikkeavan nimen. Päähenkilömme Aukusti Aleksanteri lähti o