Siirry pääsisältöön

Vähän hankalampi tapaus

Eräs rakuunaesi-isistäni on aina jäänyt hieman vähemmälle huomiolle eikä vähiten sen takia, että hänen tutkimisensa on ollut työlästä. Se ei myöskään ole onnistunut omin avuin, vaan mm. Ylioppilasmatrikkelin koostaja Yrjö Kotivuori ja Suku Forumin vakiokäyttäjät antoivat kymmenisen vuotta sitten olennaiset tiedot.

 Aikoinaan ongelmana oli löytää isä kahdelle veljekselle Juholle ja Yrjölle, jotka toimivat räätäleinä Karjalohjalla. Heidän isänsä identiteettiin saadaan vihje Pohjan ja Karjalohjan käräjien pöytäkirjoista vuosilta 1737, 1745 ja 1756. Ensin mainittu[1] kertoo Juhon olleen nuoren rengin Kiskon Leilästä ja toinen paljastaa hänen sukunimekseen Leijel. Vuonna 1756 pidetty oikeudenistunto kertoo Juhon ja Yrjön olleen veljeksiä. Nämä tiedot ovat oleellisia oikean sukujohdon varmistukseksi. Lisävihjeenä on tieto nimestä Leijel, joka yhdistää miehemme erääseen rakuunaan Kiskon Leilässä. Kyseinen Yrjö Sipinpoika Leijel tai Lägel (nimiasu vaihtelee eri lähteissä) oli rakuuna Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin Raaseporin komppaniassa. Sotilasnimi lienee muodostunut asuinkylästä, Leilästä. Edellä mainitun rykmentin pääkatselmusrullasta[2] vuodelta 1728 selviää, että Yrjö otettiin palvelukseen vuonna 1723. Hänen kerrotaan syntyneen Karjalohjalla, mutta sotilasrullien ilmoittamiin tietoihin on syytä suhtautua pienellä varauksella. Toisaalta pitää muistaa, että aikoinaan Leilän kylä oli osa Karjalohjaa ja liitettiin vasta myöhemmin Kiskoon.

Rakuuna Yrjö Leijel/Leijell/Lägel mainitaan kolmannen korpraalikunnan ruodun 85 miehenä. Tuon ruodun rakuunan palkkasi Leilän silloinen rusthollari Abram Lunderberg. Yrjön kerrotaan palvelleen 5.9.1747 saakka. Hän kuoli Leilän rakuunan torpassaan huhtikuun viimeisenä 1752. Hänen viimeinen leposijansa oli kirkon lattian alla ja kellojakin soitettiin neljästi.

Yrjön tarkka sukuperä on toistaiseksi epävarma, sillä rippikirjojen mukaan hän olisi syntynyt 1688. Mennessään naimisiin Kiskon Pappilan piian, Kirstin kanssa vuonna 1714, hänen patronyyminsä on Sipinpoika. Kaikista luultavimmin hänen vanhempansa olivat Sipi Yrjönpoika ja vaimonsa Valpuri Jaakontytär. Sen sijaan näiden kahden henkilön vaiheet ovat todella hankalasti jäljitettäviä. Sipi kuoli Leilän naapurissa, Malmbergetillä vuonna 1712. Hänen kuoliniäkseen on merkitty 62 vuotta. Toisaalta 1704 Leilässä kuoli renki Sigi Yrjönpojan vaimo Hebla Abrahamintytär 50 vuoden iässä. Edelleen Sipi meni 1687 naimisiin em. Valpurin kanssa, jonka kuolinaikaa ei tuntuisi löytyvät. Kaiken lisäksi Leilässä vihitään 1709 Sipi Yrjönpoika ja ratsumiehen leski Valpuri Jaakontytär.

Viimeisen kappaleen luettuasi ymmärrät varmaan, miksi tämä tapaus on jäänyt yli kymmeneksi vuodeksi hautumaan. Kiusallisen paljon keskenään hieman ristiriitaisia tietoja yhdistettynä mm. rippikirjojen puuttumiseen tekee selvittämisen todella ikävän hankalaksi. Aina ei tietoa ole tarpeeksi ja silloin on syytä olla tekemättä spekulaatioita suuntaan tai toiseen – ainakaan näin julkisesti!

 

 



[1] Raaseporin tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - II KO a:38 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1737-1737, jakso 1333; Kansallisarkisto - kts kuva!

[2] Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentti Pääkatselmusluettelo 1728-1728 (54955 URR 392)  Sivu 685

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puuristin kertomaa

Karjaan keskiaikaisen kirkon vierellä levittäytyvällä vanhalla hautausmaalla on monia kauniita    muistomerkkejä. Yksi niistä on hauraan harmaa, kallellaan oleva puuristi, jossa tekstikin alkaa jo kadota. Tarkkaan tutkimalla pienestä metallikilvestä erottuu nimi Selma Sandholm. Hän syntyi hautamerkin mukaan 1891 ja kuoli 1905. Karjaan seurakunnan haudattujen luettelosta löytyykin tämä nuorena kuollut tyttö. Hän oli Svidjan kylässä asuneen vouti Karl Gustaf Sandholmin ja vaimonsa Adolfina Wilhelmina Fromin tytär Selma Wilhelmina, joka oli syntynyt elokuussa 1891. Hän menehtyi johonkin tulehdukseen helmikuun lopulla 1905 ja haudattiin maaliskuun alussa kirkkomaalle.  Sandholmien runsaslapsinen perhe oli muuttanut Svedjaan Sannäsin Ersin talon mailta, jossa isä Karl Gustaf oli ollut torpparina vuodesta 1886 lähtien. Hän oli syntynyt Karjaalla 1859 samoin kuin puolisonsa, Selman äiti Adolfiina From. Karl Gustafin vanhemmat taasen olivat hänen syntymänsä aikaan Visanbackassa asuneet lampuot

Miehestä tytöksi yhdessä yössä

Tämä juttu ilmestyi mm. Sanomia Turusta -lehdessä 14.8.1868 Kyläkirjaston Kuvalehti 1.4.1887 Kansalliskirjaston sanomalehtiarkisto Poikamiehestä muuttunut tyttö Viipurin linnassa on nykyään nuori, 17 vuoden ikäinen vanki, jolle on tapahtunut eilen eli toissapäivänä se merkillinen tapaus, että hän muuttui miehestä tytöksi. Asian laita on seuraavainen; noin viisi kuukautta takaperin tuotiin tänne linnanvankeuteen Käkisalmen käräjästä nuori mies, nimellä Petter Heiskanen, jota oli syytetty varkaudesta. Hän pantiin, se on tietty, yhteen ruumaan toisten vankien kanssa ja käytettiin myös yhtenä yhteisissä töissä, eikä kellään ollut mitään aavistusta miehestä, se oli mies niinkuin muutkin sekä näöltään että kooltaan. Joitakuita aikoja täällä oltuansa hän kääntyi sairaaksi ja makasi taudissa useimpia viikkoja. Sillä ajalla kävi jo kolme eri lääkäriä linnassa ja siis hänenkin luonansa, vaan Heiskasesta ei tietty mitään muuta kuin että hän oli sairas. Hän parantui ja käytettiin sen j

Sisällissodan uhri

Omissa, suorissa esivanhemmissani näitä sotamiehiä tuntuu riittävän enemmän kuin osasin arvatakaan tätä juttusarjaa aloittaessani. Tällä kertaa tarina päättyy itsenäisyytemme vuosiin, mutta aloitetaan alusta. Kirjoitin aiemmin Suomen sodassa kuolleesta Mikko Ahlbergista. Hänen pojanpoikansa poika Aukusti Aleksanteri syntyi Varsinais-Suomen Kiskon pitäjän Hongiston kylässä kevättalvella 1889. Hänen isänsä oli tuolloin Kylänpään talon Nummilan torpparina. Leikkikavereita lienee riittänyt, sillä perheessä oli 1890-luvun puolenvälin tienoilla yhteensä kahdeksan lasta. Yksi heistä oli isän aiemmasta avioliitosta. Isä Adolf Fredrik ja vaimonsa Matilda Maria lienevät mieltyneet A-kirjaimeen, sillä perheestä löytyivät mm. Albert Alarik, Aksel Anselm, Anna, Aukusti Aleksander, Arvo Aadolf ja Aarne Arthur sekä heidän velipuolensa Aadolf Walfrid! Vain Adolf Fredrikin ja Matilda Marian yhteinen esikoinen, tytär Olga Maria sai ns. sarjasta poikkeavan nimen. Päähenkilömme Aukusti Aleksanteri lähti o