Pentti Severinpoika syntyi luultavasti 1530-luvun puolivälissä Viipurissa. Hänen perheensä oli jo tuolloin maan merkittävimpiä, sillä isä Severin toimi Hauhon kirkkoherrana 1549-1578, kun taas isoisä Pietari oli Viipurin pitäjästä lähtöisin olleen rälssisuvun kantaisä. Pietari omisti jopa kivitalon heti Viipurin luostarikirkon vieressä. Monet teistä ovatkin tämän herraan tutkimuksissaan törmänneet, sillä hänet tunnetaan paremmin sukunimellä Juusten. Jos Sursillien sanotaan olevan sukua lähes kaikille, niin eipä jää Juusten -suku kovin paljoa jälkeen.
Palatkaamme kuitenkin vielä Pietarin pojanpoikaan, Pentti tai kuten hänet aateloituna tunnettiin, Bengt Söfgfringsson Gyllenloodiin. Tämä ehti elämänsä aikana osallistua Suomenlahdella ja Laatokolla ns. Pohjoismaiseen, 25-vuotiseen sotaan, olla Käkisalmen linnanpäällikkönä vuodesta 1589 lähtien ja ylivarusmestarina kahta vuotta myöhemmin. Bengt Gyllenlood oli Sigismundin kannattajia jääden Turun linnan antautumisen yhteydessä 1597 Kaarle-herttuan vangiksi.
Vangitsemista seurasi usein kymmenien läänitystilojen peruuttaminen kruunulle, joita hänellä oli ollut Helsingin pitäjässä. Lopulta 1602 Gyllenlood sai armahduksen. Vielä paria vuotta ennen kuolemaansa, joka tapahtui 1609, hän sai tehtäväkseen Saimaan kanavan kaivattamisen. Tämä työ jäi kesken monistakin eri syistä. Hämeenkylän kartano silloisessa Helsingin pitäjässä on hänen perustamansa. Kartano muodostettiin yhdistämällä kolme verotilaa.
Pentti Severinpoika sai aateliskirjeensä 13.8.1591 ja suku introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneelle vuonna 1634. Se sammui 24.11.1756. kun Axel Johan Gyllenlood, Svean hovioikeuden sihteeri kuoli Kristianstadissa Ruotsissa. Axel Johan, joka kuoli naimattomana, oli amiraali Gyllenloodin pojanpojan pojanpoika.
Kuvassa Gyllenlood -suvun vaakuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti