Siirry pääsisältöön

Suomen sodan uhri

Seuraava henkilö lyhyessä blogijuttusarjassani sotilasesi-isistäni on isänisäni isänisän isänisä, ruotusotilas Mikko Ahlberg silloisesta Perttelin seurakunnasta. Hän syntyi syyskuun 15. päivänä 1768 Perttelin Tiskarlan l. Diskarlan kylässä. Myöhemmin eli 1800-luvun lopulla kylä oli osa Kuusjokea ja nykyisin sitten Salon kaupunkia. Vanhempina olivat venesotilas Erik Johan Sarin ja Liisa Matintytär, joka puolestaan oli Tiskarlan Hakon talollisen tytär. Mikon puolisoksi vihittiin lokakuussa 1791 Leena Simontytär Perttelin Kanungin kylän Ali-Jaatin talosta.

Mikosta tuli vuoden 31.5.1791 tyhjänä olleen Turun läänin jalkaväkirykmentin Perniön komppanian Diskarlan ruodun numero 101 sotamies. Asiaa koskeva sotilasrulla päivättiin Turun kaupungissa seuraavan vuoden maaliskuussa. 

Pääkatselmuksessa vuodelta 1795 Mikosta todettiin seuraavat tiedot: Uskelan Diskarlan no 101 sotamies Mikko Ahlberg, syntynyt Uskelassa, 25-vuotias, kunnostautunut palveluksessa, oli läsnä ja hyväksyttiin.  Lähes samat tiedot saadaan vuoden 1804 pääkatselmuksesta, toki ikä oli muuttunut ja samalla mainitaan hänen olleen palveluksessa 13 vuoden ajan.

Turun läänin jalkaväkirykmentin Perniön komppanian sotilaana hän joutui 1808 alkaneeseen Suomen sotaan. Suomen armeijan jalkaväen vahvuus oli 13000 miestä sodan alkuvaiheessa. Heidän lisäkseen oli saatu värvättyä väkeä noin 6400 miestä. Kun mukaan lasketaan jääkärit, rakuunat, tykkimiehet, meritykkimiehet ja laivamiehet, tuli kokonaisvahvuudeksi reilu 23000 miestä.

Venäjän armeija vyöryi Kymijoen yli ilman virallista sodanjulistusta 21.2.1808. Ensimmäiseksi ne kohtasivat Uudenmaan 1. pataljoonan ja 21-22.2.1808 kuolivat ensimmäiset Ruotsin sotilaat. Tästä tilanne eskaloitu nopeasti, sillä käytännössä Ruotsin armeija perääntyi jatkuvasti kohti pohjoista. Syksyllä 1808, tarkemmin 29. päivä syyskuuta Ruotsin armeijan ylipäällikkö Wilhelm Mauritz Klingspor solmi venäläisten kanssa aselevon. Paikkana oli Lohtaja. Tämän aselevon rikkoivat venäläiset Savon osalta 27.10.1808 ja kokonaan neljää päivää myöhemmin.  

Tätä ei Mikko Ahlberg enää nähnyt, sillä hän kuoli 19.10.1808. Tämä tieto selviää Suomen palkkarästikomitean asiakirjoista. Suomen palkkarästikomitean tehtävänä oli selvittää Suomen sodan 1808–1809 aikana maksamatta jääneet suomalaisten joukkojen saatavat. Perttelin seurakunnan haudattujen luettelossa Mikkoa ei mainita. Ohjeistuksen mukaisesti haudattujen luetteloihin piti kirjata vain oman kirkkomaan multiin haudatut vainajat. Sen sijaan rippikirjasta vuosilta 1806–1811 löytyy äärimmäisen askeettinen maininta Mikon kuolemasta - ”död i fält”, kuollut kentällä. Tämä siis tarkoittaa tässä yhteydessä taistelukenttää. Koska aselepo alkoi 29.9.1808, on Mikko todennäköisesti haavoittunut taistelussa tätä ennen ja kuollut myöhemmin.

Kaipaamaan jäi vaimo Leena sekä kolme lasta. Yhteensä Mikolla ja Leenalla oli yhdeksän lasta, joista muut kuolivat pieninä, Ulrika -tyttönen yhdeksän päivää ennen isäänsä lokakuussa 1808. Leena avioitui kesällä 1810 renki Matti Mikonpojan kanssa. Tästä liitosta syntyi kaksi lasta. Matti kuoli elokuussa 1828 murhan uhrina ja Leena rippikirjan mukaan joulukuun lopulla 1835.


Kuvassa Turun läänin jalkaväkirykmentin paraatiasu. Lähde: RA Uniformsritningar, Jacob Gillberg: svenska och finska uniformer, SE/KrA/0429/001/09 (1765]), bildid: K0038342_00001

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vähän hankalampi tapaus

Eräs rakuunaesi-isistäni on aina jäänyt hieman vähemmälle huomiolle eikä vähiten sen takia, että hänen tutkimisensa on ollut työlästä. Se ei myöskään ole onnistunut omin avuin, vaan mm. Ylioppilasmatrikkelin koostaja Yrjö Kotivuori ja Suku Forumin vakiokäyttäjät antoivat kymmenisen vuotta sitten olennaiset tiedot.   Aikoinaan ongelmana oli löytää isä kahdelle veljekselle Juholle ja Yrjölle, jotka toimivat räätäleinä Karjalohjalla. Heidän isänsä identiteettiin saadaan vihje Pohjan ja Karjalohjan käräjien pöytäkirjoista vuosilta 1737, 1745 ja 1756. Ensin mainittu [1] kertoo Juhon olleen nuoren rengin Kiskon Leilästä ja toinen paljastaa hänen sukunimekseen Leijel. Vuonna 1756 pidetty oikeudenistunto kertoo Juhon ja Yrjön olleen veljeksiä. Nämä tiedot ovat oleellisia oikean sukujohdon varmistukseksi. Lisävihjeenä on tieto nimestä Leijel, joka yhdistää miehemme erääseen rakuunaan Kiskon Leilässä. Kyseinen Yrjö Sipinpoika Leijel tai Lägel (nimiasu vaihtelee eri lähteissä) oli rakuuna Uude

Kapteeni 1500-luvulta

Tarinat suorista esivanhemmistani, jotka olivat sotilaita, tuntuvat jatkuvat loputtomiin. Tällä kertaa matkataan Länsi-Uudenmaan Karjalohjalle, Katteluksen kylään tutustumaan hieman erääseen Sven Erikssoniin, joka oli tullut sinne Ruotsista saakka. Sven oli syntynyt ennen vuotta 1540.  Sven Erikinpoika oli jo vuonna 1566 länsigöötanmaalaisen jalkaväkiampujien lippukunnan päämies eli käytännössä kapteeni arvoltaan. Jos hieman taustoitetaan aikaa, niin Ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjää vastaan oli menossa 1570–1595 päättyen Täyssinän rauhaan 1595. Turun piispana oli 1583–1625 Eerik Sorolainen, jonka pöytäsaarnaajana toimi naapurikylän Tavian poika Petrus Matinpoika, sittemmin Nummen kappalainen ja Karjaan kirkkoherra. Ruotsin kuninkaana oli Juhana III:n poika Sigismund 1592–1599 ja hänen jälkeensä 1599–1611 setänsä Kaarle IX eli Kaarle-herttua, aluksi valtionhoitajana. Tuohon aikaan Katteluksen kylässä oli maakirjojen perusteella neljä taloa, joita voidaan nimittää, vaikka kir

Sisällissodan uhri

Omissa, suorissa esivanhemmissani näitä sotamiehiä tuntuu riittävän enemmän kuin osasin arvatakaan tätä juttusarjaa aloittaessani. Tällä kertaa tarina päättyy itsenäisyytemme vuosiin, mutta aloitetaan alusta. Kirjoitin aiemmin Suomen sodassa kuolleesta Mikko Ahlbergista. Hänen pojanpoikansa poika Aukusti Aleksanteri syntyi Varsinais-Suomen Kiskon pitäjän Hongiston kylässä kevättalvella 1889. Hänen isänsä oli tuolloin Kylänpään talon Nummilan torpparina. Leikkikavereita lienee riittänyt, sillä perheessä oli 1890-luvun puolenvälin tienoilla yhteensä kahdeksan lasta. Yksi heistä oli isän aiemmasta avioliitosta. Isä Adolf Fredrik ja vaimonsa Matilda Maria lienevät mieltyneet A-kirjaimeen, sillä perheestä löytyivät mm. Albert Alarik, Aksel Anselm, Anna, Aukusti Aleksander, Arvo Aadolf ja Aarne Arthur sekä heidän velipuolensa Aadolf Walfrid! Vain Adolf Fredrikin ja Matilda Marian yhteinen esikoinen, tytär Olga Maria sai ns. sarjasta poikkeavan nimen. Päähenkilömme Aukusti Aleksanteri lähti o