analytics

Suomen sodan uhri

Seuraava henkilö lyhyessä blogijuttusarjassani sotilasesi-isistäni on isänisäni isänisän isänisä, ruotusotilas Mikko Ahlberg silloisesta Perttelin seurakunnasta. Hän syntyi syyskuun 15. päivänä 1768 Perttelin Tiskarlan l. Diskarlan kylässä. Myöhemmin eli 1800-luvun lopulla kylä oli osa Kuusjokea ja nykyisin sitten Salon kaupunkia. Vanhempina olivat venesotilas Erik Johan Sarin ja Liisa Matintytär, joka puolestaan oli Tiskarlan Hakon talollisen tytär. Mikon puolisoksi vihittiin lokakuussa 1791 Leena Simontytär Perttelin Kanungin kylän Ali-Jaatin talosta.

Mikosta tuli vuoden 31.5.1791 tyhjänä olleen Turun läänin jalkaväkirykmentin Perniön komppanian Diskarlan ruodun numero 101 sotamies. Asiaa koskeva sotilasrulla päivättiin Turun kaupungissa seuraavan vuoden maaliskuussa. 

Pääkatselmuksessa vuodelta 1795 Mikosta todettiin seuraavat tiedot: Uskelan Diskarlan no 101 sotamies Mikko Ahlberg, syntynyt Uskelassa, 25-vuotias, kunnostautunut palveluksessa, oli läsnä ja hyväksyttiin.  Lähes samat tiedot saadaan vuoden 1804 pääkatselmuksesta, toki ikä oli muuttunut ja samalla mainitaan hänen olleen palveluksessa 13 vuoden ajan.

Turun läänin jalkaväkirykmentin Perniön komppanian sotilaana hän joutui 1808 alkaneeseen Suomen sotaan. Suomen armeijan jalkaväen vahvuus oli 13000 miestä sodan alkuvaiheessa. Heidän lisäkseen oli saatu värvättyä väkeä noin 6400 miestä. Kun mukaan lasketaan jääkärit, rakuunat, tykkimiehet, meritykkimiehet ja laivamiehet, tuli kokonaisvahvuudeksi reilu 23000 miestä.

Venäjän armeija vyöryi Kymijoen yli ilman virallista sodanjulistusta 21.2.1808. Ensimmäiseksi ne kohtasivat Uudenmaan 1. pataljoonan ja 21-22.2.1808 kuolivat ensimmäiset Ruotsin sotilaat. Tästä tilanne eskaloitu nopeasti, sillä käytännössä Ruotsin armeija perääntyi jatkuvasti kohti pohjoista. Syksyllä 1808, tarkemmin 29. päivä syyskuuta Ruotsin armeijan ylipäällikkö Wilhelm Mauritz Klingspor solmi venäläisten kanssa aselevon. Paikkana oli Lohtaja. Tämän aselevon rikkoivat venäläiset Savon osalta 27.10.1808 ja kokonaan neljää päivää myöhemmin.  

Tätä ei Mikko Ahlberg enää nähnyt, sillä hän kuoli 19.10.1808. Tämä tieto selviää Suomen palkkarästikomitean asiakirjoista. Suomen palkkarästikomitean tehtävänä oli selvittää Suomen sodan 1808–1809 aikana maksamatta jääneet suomalaisten joukkojen saatavat. Perttelin seurakunnan haudattujen luettelossa Mikkoa ei mainita. Ohjeistuksen mukaisesti haudattujen luetteloihin piti kirjata vain oman kirkkomaan multiin haudatut vainajat. Sen sijaan rippikirjasta vuosilta 1806–1811 löytyy äärimmäisen askeettinen maininta Mikon kuolemasta - ”död i fält”, kuollut kentällä. Tämä siis tarkoittaa tässä yhteydessä taistelukenttää. Koska aselepo alkoi 29.9.1808, on Mikko todennäköisesti haavoittunut taistelussa tätä ennen ja kuollut myöhemmin.

Kaipaamaan jäi vaimo Leena sekä kolme lasta. Yhteensä Mikolla ja Leenalla oli yhdeksän lasta, joista muut kuolivat pieninä, Ulrika -tyttönen yhdeksän päivää ennen isäänsä lokakuussa 1808. Leena avioitui kesällä 1810 renki Matti Mikonpojan kanssa. Tästä liitosta syntyi kaksi lasta. Matti kuoli elokuussa 1828 murhan uhrina ja Leena rippikirjan mukaan joulukuun lopulla 1835.


Kuvassa Turun läänin jalkaväkirykmentin paraatiasu. Lähde: RA Uniformsritningar, Jacob Gillberg: svenska och finska uniformer, SE/KrA/0429/001/09 (1765]), bildid: K0038342_00001

1 kommentti:

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus