Abram Abramssonin otti puolisokseen Anna Stina Löfmanin, Lapin kylän Ylhäisten rusthollarin tyttären. Abramille ja Anna Stinalle syntyi yhteensä yhdeksän lasta, jotka kaikki olivat tyttöjä. Käsittääkseni siis sangen harvinainen perhekunta. Esikoistytär Lisa menehtyi pienenä ja samoin toiseksi nuorin tytär Ulrika. Kaikki muut elivät aikuisikään ja kuusi heistä ehti naimisiinkin. Ajattelin esitellä näitä sisaruksia vähitellen ja tällä kertaa kohteena on marraskuussa 1801 syntynyt Lena Kaisa.
Leena Kaisan vei vihille joulukuun lopulla 1822 Kiskon Aijalan kylän rusthollarin poika Henrik, joka oli ottanut käyttöön sukunimen Ajalin. Vihkimisen aikaan Henrik oli ollut renkinä Karjaan Ingvalsbyn kylän Mangsin talossa, lähellä Mustion ruukkia. Sieltä hän tuli avioliittonsa kautta Kajalan kylän Kaijan talon kotivävyksi ja myöhemmin appensa kuoltua lampuodiksi 1820- ja 1830-lukujen vaihteessa. Hänen kanssaan Leena Kaisa sai yhteensä kuusi lasta vuosien 1823–1838 välillä. Liitto päättyi Henrik Ajalinin kuolemaan huhtikuun lopulla 1839.
Vuonna 1841 Leena Kaisa sai aviottoman Maria Sofia -nimen saaneen tyttären, mutta tämä kuoli jo parin kuukauden iässä. Leena Kaisa meni uudelleen naimisiin joulukuussa 1846 Marjaniemen yksinäistalon muonatorppari Henrik Plitin kanssa. Tätä ennen oli kuitenkin tapahtunut jotain, joka vei sukulaisnaiseni Raaseporin läntisen tuomiokunnan Kiskon käräjäkunnan käräjille. Helmikuun viimeisenä päivänä vuonna 1844 oli Leena Kaisa synnyttänyt aviottoman pojan kuolleena. Oikeudessa 1844 Leena Kaisaa syytettiin tämän kuolleen lapsen piilottamisesta. Käräjien pöytäkirjasta selviää, että lapsen syntymän aikaan hän oli asunut vuokralla em. Kaijan talossa. Siellä asuivat myös hänen tyttärensä ja sisarentyttärensä sekä nuorukainen Moses. Lisäksi talossa asui Leena Kaisan oma poika Abraham, joka oli vain kuuden vuoden ikäinen.
Oikeudessa tuli esiin Henrik Plit, joka kertoi olleensa tietoinen Leena Kaisan raskaudesta. Lisäksi hän saattoi vahvistaa olleensa lapsen isä ja luvanneensa mennä naimisiin Leena Kaisan kanssa. Käräjät sai nähtäväkseen Kiskon kirkkoherran, Edvard Johan Laurellin antaman todistuksen Henrikistä. Sen mukaan mies ”omistaa melko vähän tietoa kristinuskosta, mutta hän on tullut toimeen tekemillään syntien tunnustamisilla, eikä hänellä ole huomautuksia koskien omaa rehellisyyttään.”
Oikeus ei vielä syyskäräjillä 1844 voinut päättää asiaa lopullisesti ja seuraaville käräjille haastettiin Leena Kaisan lisäksi pieni joukko todistajia asian tiimoilta. Kun asia lopulta saatiin ns. taputeltua valmiiksi, oli lopputulos seuraava. Leena Kaisa sai kahdeksan päivän vankeusrangaistuksen ”vedellä ja leivällä”. Lisäksi hänen ja Henrik Plitin piti mennä lupaustensa mukaisesti naimisiin ja maksaa lisäksi 96 hopeakopeekka kirkolle.
Leena Kaisa kuoli syyskuun lopussa 1863. Tuolloin Plitin perhe asusti Kirkon Kirkonkylän Viikarin talon Tammentöykän torpassa. Henrikin toinen puoliso oli Karjalohjalla 1823 syntynyt Eva Kraft, joka oli täten miestään noin 17 vuotta nuorempi. Hänen kanssaan Henrik sai pojan, Henrik Johanin 1865. Lisäksi uusioperheeseen kuului Eva Kraftin oma lapsi Eva Matilda. Leena Kaisa ja Henrik Plit eivät avioliittonsa aikana saaneet yhteisiä lapsia.
Kuvassa Kaijan talo vuonna 1952 - kuva R. Rajalin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti