analytics

Murhattu leski


Translocalis
on digitaalinen tietokanta, joka sisältää lukijakirjeitä, jotka on kirjoitettu eri paikkakunnilta ja julkaistu suomenkielisessä lehdistössä vuoteen 1885 mennessä. Tietokannassa on yhteensä 72 000 lukijakirjettä, jotka ovat peräisin sekä Suomesta että ulkomailta. Kokoelman nimi "Translocalis" koostuu sanoista "trans," joka viittaa johonkin ylittävään, läpäisevään tai halki menevään, ja "localis," joka liittyy tilaan tai paikkaan. Yhdessä nämä sanat kuvaavat 1800-luvun puolivälin suomenkielisen lehdistön paikalliskirjeiden edustamaa ilmiötä, nimittäin ylipaikallisuutta. Suomenkielinen lehdistö kehittyi aluksi valtakunnalliseksi, mutta alkoi vasta 1800-luvun loppupuolella muuttua maakunnallisemmaksi ja paikallisemmaksi.

Suurin piirtein näillä sanoilla kuvailee Kansalliskirjasto erinomaista, suhteellisen tuoretta palveluaan. Lukijakirjeet sisältävät käsittämättömän määrän tietoa, jota voi sitten jatkojalostaa muiden lähteiden avulla. Itselle oli luontevaa tutustua ensimmäiseksi kaikista tutuimpiin seutuihin, kuten isoisäni kotimaisemiin Kiskossa, nykyisessä Salon kaupungissa. Koska sana Kisko tuo itsessään hieman liian paljon hakuosumia, lisäsin hakuun myös kylien nimiä. Voisi sanoa, että sukututkimuksellisesti tärppäsi välittömästi.

Hakusanoilla ”Kisko Toija” löytyi peräti 45 osumaa, joista helmikuussa 1876 ilmestynyt Sanomia Turusta -lehden artikkeli kiinnitti huomioni:

Toinen tapaus on inhottawa murha joka tämän kuun 26 p. tehtiin Toijan kylän Ilweksen talon eräässä torpassa, jossa asui leski poikinensa. Murha-iltana oli poika poissa ja äiti käynyt toiseen läheseen torppaan jossa oli sanonut että hänelle oli tullut wieraaksi eräs mieswainaansa orpana jota hän ei toki tuntenut. Sille pitäisi hänen nyt walmistaa iltaruokaa, jonka wuoksi oli tullut maitoa ostamaan. — Wähä myöhemmin käwi eräs muurari lesken torpassa asialle, mutta owi oli suljettu, jonka wuoksi hän tarhaan eukkoa hakemaan. Kun siellä ei ketään tawannut käwi hän takasin tupaan jonka owi silloin oli auki. Yli kynnyksen astuessaan huomasi hän piisitulen kehnosti walaisemassa tuwassa ihmisen makaawan aiwan owen luona. Miespäweti tulta tikkuun ja nyt näki lesken siinä hengettömänä, ampuma haawa kaulassa. Arwattawasti oli murhaaja wielä tuwassa muurarin tarhassa käydessä mutta hiipi sill'aikaa pois. Tutkistelussa nähtiin murhaajan ryöstäneen 8 markkaa. Pyssy oli pantu paikallensa seinään. Se oli lesken äskesin kuolleen mieswainaan oma ja hänen lataamansa. Wähän kyllä taisi se aawistaa kenen surmaksi se latinki tuli. Murhasta ei epäillä ketään sukulaista, waan erästä pahanmaineista miestä, joka ensin oli pa'ossa, josta epäluulo käwi pahemmaksi. Hän on nyt jo kiinni mutta todisteita on niin wähä, tai oikeemin, ei ensinkään, että on epätietosta saadaanko miestä lanketetuksi, waikka hän yleisesti pidetään syypäänä.

 

Tämä kyseinen leski oli hyvin kaukaisen sukulaismieheni puoliso. Elias Khristian Hagelberg, Toijan Ilveksen talollisen poika, oli aikuisiällä kotitilansa torpparina. Torppari Hagelberg oli syntynyt Ilveksellä vuonna 1825, kun taas puolisonsa Kaisa oli kotoisin Suomusjärven Ahtialasta. Pariskunta oli aikanaan vihitty Salossa, sillä häiden aikaan 1849 Kaisan isä oli Salon Tottolassa tilanvuokraajana. Kiskossa heille syntyivät vuosina 1849 ja 1852 pojat Kristian Ferdinand sekä Gustaf Nestor. Isä Elias Kristian menehtyi joulun alla 1875. Tässä vaiheessa poika Kristian Ferdinand oli muuttanut Helsinkiin ja 1876 Gustaf Nestor siirsi kirjansa Uudenmaan Pyhäjärvelle.

Kuten lehtiartikkelissa kerrotaan, joutui Kaisa murhan uhriksi tammikuussa 1876. Suomusjärvellä asunut Matti Lilja, joka oli paennut lähiympäristön metsiin murhan jälkeen useiksi päiviksi, joutui syytetyksi tästä teosta. Oikeus ei kuitenkaan löytänyt tarpeeksi todisteita tuomitakseen hänet.


Kuvassa Ilveksen talo ja sen ympäristöä noin isojakokartassa, joka tosin tehtiin noin sata vuotta ennen em. traagisia tapahtumia - Maanmittaushallituksen uudistusarkisto  - A38:26/1-8 Toija; Isojako 1763-1763, jakso 2; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5946400979&aineistoId=2520750095 / Viitattu 13.10.2023

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus