Nahkuri ja hänen vaimonsa

Vähäjoen laaksoa

Sukututkimus tuntuu kulkevan mukana kaikkialla, minne sitä sattuu eksymään. Sunnuntaina teki mieli ulkoilemaan aamuisen sateen jälkeen ja lähiseudulta löytyi ennen läpikäymätön kohde. Vähäjokipolku on 1,4 kilometriä pitkä ulkoilupolku Paimion keskustan tuntumassa. Tämän polku valmistui loppukesällä 2019 ja vie kulkijan mm. Suomen Saviteollisuus Oy:n ja Vähäsillan pajan historian läpi. Polun läheisyydessä on sekä vanhempaa että aivan uutta omakotitaloasutusta.

Palataan ehkä tarkemmin em. teollisuuslaitosten historiaan joku toinen kerta, mutta sunnuntaisen päivän sukututkimuslöytö oli enemmän henkilöhistoriallinen. Alue on Tupilan kylää, jossa asui mm. kansankoulunopettaja Abraham Björk. Koska Helsinki-Turku-rautatie kulkee pitkin Tupilaa, asui siellä esimerkiksi 1900-luvun alussa em. opettajan lisäksi Suonenjoella syntynyt ratamestari Kustaa Koponen. Piikoina hänen perheessään oli mm. Iida Hyvärinen Nilsiästä. Vaihdemies Flinkman oli syntynyt Hartolassa, hänen vaimonsa Olga Kalvolassa ja asemamies Juha Honkanen Viipurissa. Paimioon oli tultu töiden perässä hyvinkin kaukaa.

Loppujen lopuksi ei siis ollutkaan yllätys, kun löysin Tupilan Jokiniemen perintötilan mailla asuneen nahkuri Lauri Virtasen, joka oli syntynyt Orimattilassa 1857. Hänen puolisonsa Sofia Vilhelmina Cederberg oli taasen nähnyt päivänvalon ensi kerran Kokkolassa 1863. Koska äitini tyttönimi on Cederberg, herätti tämä välittömästi tarpeen tarkastella asiaa syvemmin. Eikä aikaakaan, kun Kokkolan rippikirjoista ja kastettujen luetteloista selvisi Sofian Vilhelminan isän nimi, Mats Jakobsson Cederberg[1]. Tämä oli syntynyt marraskuussa 1830 Kruunupyyssä, jossa syntyi kuutta vuotta myöhemmin samoille vanhemmille myös äidinäitini isänisä, myöhempi Salahmin ruukin työntekijä Henrik Cederberg.

Kokkolasta tämä esiserkkuni oli ensin muuttanut piikomaan Turkuun 1880 -luvulla. Hän sai Turun vuosinaan aviottoman tyttären, joka kuitenkin kuoli vain vajaan neljän kuukauden ikäisenä syyskuussa 1889[2]. Kolmea vuotta myöhemmin sanomalehdet tiesivät kertoa nahkurikisälli Lauri Virtasen ja Sofia Vilhelminan menneen naimisiin 13. päivänä maaliskuuta 1892[3]. Tuossa vaiheessa Virtanen asui vielä Uudessakaupungissa, mutta jo 1893 he muuttivat Paimioon. Paimion rippikirjassa perheen esikoisen syntymäpaikaksi on merkitty Taivassalo, mutta Elina Laura Maria -tyttösen löytää kylläkin Uudenkaupungin kaupunkiseurakunnan kastetuista[4]. Elina Laura Maria menehtyi 1895. Muita lapsia olivat Lauri Aarne (1893–1905), Johan Eemil (1895–1896), Uuno Johannes (1896–1897) ja Laura Olga Maria (s. 1898). Isä, nahkuri Virtanen kuoli loppukesällä 1899. Leskivaimo Sofia Cederberg muutti Lauri Aarnen ja Laura Olga Marian kanssa Turkuun 1905. Hieman muuton jälkeen Lauri Aarne kuoli.  Sofia Vilhelmina Cederberg kuoli ”nahkurinleskenä” Turussa syyskuussa 1929[5]. Tosin Turun poliisilaitoksen kuolleiden luettelossa ammatiksi on merkitty keittäjä[6]. Lauran vaiheista ei itselläni ole tietoa Turkuun muuton jälkeiseltä ajalta.

---

[1] Kokkola rippikirja 1879-1887 (MKO168-186)  5.Qv. 4. No

[2] Sanomia Turusta, 01.10.1889, nro 229, s. 1

[3] Åbo Underrättelser, 14.03.1892, nro 72, s. 1

[4] Uusikaupunki kaupunkiseurakunta syntyneet 1891-1908 (MKO126-131)  Sivu 27

[5] Herättäjä, 27.09.1929, nro 39, s. 6

[6] Turun poliisilaitos kuolleet 1925-1930 (AP B XI:3)