Kuitenkin Södermanlannin laissa määrättiin susiverkon pituudeksi kaksi syltä ja Itä-Göötanmaan laissa kolme syltä, joten määräys neljän sylen mittaisesta verkosta ei perustu niihin.Luultavasti tämä Ulvilan tuomio perustui tuolloin jo 300 vuotta vanhaan Maunu Eerikinpojan lakiin.
Vuonna 1628 Hämeenkyrön käräjillä päätettiin, että jahtivoudit vastaisuudessa valvoisivat, että jokaisella talonpojalla olisi kolmen sylen pituinen susiverkko ajojahtia varten. Tämä määräys näyttää perustuvan Itä-Göötanmaan lakiin. Kristofferin maanlaissa vastaavat säännökset olivat, että kaikkien pitäjässä asuvien, niin aatelisten kuin aatelittomien, tuli pitää varalla neljän sylen mittainen susiverkko.
Mielenkiintoinen luettelo löytyy Maskun tuomiokunnan pöytäkirjoista vuodelta 1625. Pöytyän käräjiä istuttiin toukokuun toisena päivänä ja kyseisestä seurakunnasta peräti 39 isäntää oli syytettyjen penkillä. Nämä talolliset eivät olleet huolehtineet asianmukaisesti susiverkoistaan ja niinpä oikeus langetti kullekin kolmen kuparitaalarin sakon. Koko Pöytyällä oli tuohon aikaan noin 100 taloa, joten melkoinen osa taloista ei noudattanut voimassa olleita lakipykäliä.
Syli = 1,78m eli sormenpäiden välinen etäisyys kun kädet levitetään.
Kuvan lähde - Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - I KO a:1 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat, 1620-1621, 1623-1625, 1627-1629 1620-1629, jakso 161, sivu 152: 30.9.1625 - Römmettöö; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6800601396&aineistoId=635406802 / Viitattu 18.10.2023
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti