analytics

Kätilö työssään

Maamme ensimmäiset naispuoliset viranhaltijat olivat Turussa toimineita kätilöitä. Koulutus tapahtui Tukholmassa ruotsiksi, joten se ei esimerkiksi kalleutensa takia ollut kenen tahansa saavutettavissa. Vuoden 1809 Haminan rauhassa Suomen kätilöiden koulutuspaikka jäi Ruotsin puolelle. Tämän seurauksena autonominen Suomi perusti ensimmäisen oman kätilöoppilaitoksen Turkuun vuonna 1816 keisarillisella määräyksellä. Tämä pieni laitos merkitsi suomalaisen kätilökoulutuksen alkua vastaperustetun Lääkintöhallituksen alaisuudessa. Kätilökoulutuksen 200-vuotista taivalta juhlittiin vuonna 2016.

Millaisia apuvälineitä kätilöt ovatkaan aikojen kuluessa käyttäneet - tehdäänpä pieni katsaus asiaan:

1700-luku: Kätilötyö oli pääasiassa käden taitoa, joten kätilön tärkein työväline oli hänen omat kätensä. Muita käytettyjä välineitä olivat napanuoran katkaisemiseen tarkoitetut sakset tai veitsi, neula ja pellavalanka ompeluun, ruisku peräruiskeen antamiseksi sekä putki ilman puhaltamiseksi vastasyntyneen keuhkoihin. Kirurgiset instrumentit ja niihin liittyvät toimenpiteet olivat yleensä lääkäreiden vastuulla.

1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku: Kätilöiden oikeudet laajenivat ja he saivat käyttää synnytysinstrumentteja kuten pihtejä ja koukkuja vaikeissa synnytyksissä, jos lääkäriä ei ollut saatavilla. Tämän lisäksi käytettiin myös muita instrumentteja, kuten kranioklasteja sikiön kallon murskaamiseen sekä erilaisia saksia, pihtejä ja muita välineitä avustaviin toimenpiteisiin.

1900-luvun puoliväli: Pihtisynnytysten rinnalle tuli imukuppisynnytys, jota kuitenkin yleensä lääkärit suorittivat. Kätilöiden työvälineisiin kuuluivat edelleen omat kädet, episiotomiavälineet ja tarvittaessa synnytyspihdit.


Lähteet

Nea Kaski ja Milena Holstein - Kätilötyön synnytysinstrumenttien kehitys Suomessa 1700-luvulta nykypäivään

https://naisjarjestot.fi/katilo-on-vanhin-koulutetun-naisen-ammatti-ammattikatiloyden-kehittyminen-1700-luvulta-tahan-paivaan/


Kuva 

Lapsen syntymä, kätilö työssä, Kansalliskirjasto - public domain

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus