Suomen aistivialliskoulujen toiminta lukuvuonna 1896-1897

Tämä blogikirjoitus perustuu Suomen virallisen tilaston XXIV osaan, joka käsittelee aistivialliskoulujen toimintaa lukuvuonna 1896-1897. Raportti tarjoaa yksityiskohtaisen kuvauksen eri aistivialliskoulujen toiminnasta, niiden taloudesta, opetushenkilökunnasta ja oppilaista.

Yleiskatsaus

Lukuvuonna 1896-1897 Suomen julkiset aistivialliskoulut jatkoivat toimintaansa aiemmin laaditun suunnitelman mukaisesti. Useat kuuromykkäinkoulut, kuten Jyväskylän, Pietarsaaren ja Kuopion koulut, saatiin lopullisesti järjestettyä. Kuopiossa perustettiin myös uusi työkoulu yli-ikäisille sokeille, mikä täytti merkittävän aukon maan aistivialliskoulujärjestelmässä.

Raportti nostaa esiin myös joitain haasteita. Esimerkiksi Kuopion kuuromykkäinkouluun ehdotettiin rinnakkaisosaston perustamista oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioimiseksi, mutta tämä ehdotus ei saanut hyväksyntää. Sen sijaan ehdotettiin uuden kuuromykkäinkoulun perustamista Ouluun.

Koulut ja niiden toiminta

Raportti sisältää yksityiskohtaisia tietoja useista eri aistivialliskouluista, kuten Porvoon, Turun, Mikkelin, Kuopion, Jyväskylän ja Pietarsaaren kuuromykkäinkouluista sekä Helsingin ja Kuopion sokeainkouluista. Kunkin koulun osalta käsitellään muun muassa seuraavia asioita:

• Oppilasmäärä: Koulujen oppilasmäärät vaihtelivat suuresti. Esimerkiksi pienimmissä kouluissa, kuten Pietarsaaren kuuromykkäinkoulussa, oli vain 25 oppilasta, kun taas suurimmissa kouluissa, kuten Kuopion kuuromykkäinkoulussa, oli yli 100 oppilasta.
• Opetushenkilökunta: Raportti listaa koulujen johtajat, opettajat ja opettajattaret. Opettajien pätevyysvaatimukset olivat nousseet, ja yhä useammalla opettajalla oli yliopistotutkinto.
• Taloudellinen tilanne: Koulujen taloudellinen tilanne oli yleisesti ottaen vakaa, vaikka joissakin kouluissa kamppailtiin tilanahtauden ja riittämättömän rahoituksen kanssa. Raportti sisältää tiedot koulujen vuosibudjeteista sekä erilaisista menoista, kuten vuokrista, palkkioista ja kalustohankinnoista.
• Opetusmenetelmät: Kuuromykkäinkouluissa käytettiin sekä puhemenetelmää että kirjoitusmenetelmää. Sokeainkoulut keskittyivät luku-, kirjoitus- ja käsityötaitojen opettamiseen.

Yksityiset koulut

Raportti mainitsee myös kaksi yksityistä aistivialliskoulua: Kuopion työkoulun yli-ikäisille sokeille ja Perttulan kasvatuslaitoksen tylsämielisille lapsille. Nämä koulut täydensivät julkisten koulujen toimintaa tarjoamalla opetusta erityisryhmille, joilla ei ollut pääsyä julkisiin kouluihin.

Tilastollinen yleiskatsaus

Raportin lopussa esitetään tilastollisia taulukoita, jotka tarjoavat yhteenvedon aistivialliskoulujen toiminnasta. Taulukot sisältävät tietoa muun muassa opettajien lukumäärästä, opetustuntien määrästä, oppilasmääristä ja koulujen taloudesta.

Lopuksi

Tämä raportti tarjoaa arvokkaan kuvan Suomen aistivialliskoulujen toiminnasta 1800-luvun lopulla. Se osoittaa, että vaikka aistivialliskoulujen järjestelmä oli vielä kehittymässä, oli jo otettu merkittäviä askeleita kohti inklusiivisempaa koulutusjärjestelmää. Raportti korostaa myös aistivialliskoulujen merkitystä yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvoinnille.

Tärkeimmät opetukset raportista:

• Aistivialliskoulujen järjestelmä oli laajenemassa ja kehittymässä.
• Koulujen taloudellinen tilanne oli yleisesti ottaen vakaa, mutta haasteita oli edelleen.
• Opettajien pätevyysvaatimukset olivat nousseet.
• Yksityiset koulut täydensivät julkisten koulujen toimintaa.
• Tilastolliset tiedot auttoivat ymmärtämään aistivialliskoulujen toimintaa ja kehittämään niitä edelleen.
  
  Kuva - Aistivialliskoulujen tarkastaja Valter Forsius, Jakob Ljungqvist, tekijä 1890–1899