Ruotusotilaiden elämää

Tutkimusten mukaan ruotusotilaat olivat tavallisia maalaisväkeä. Suurin osa heistä oli lähtöisin maanviljelijäperheistä, joko talollisista tai muista ruotusotilaista. He elivät ja työskentelivät maaseudulla, usein viljellen omaa maataan torppareina. Vaikka heidän ensisijainen tehtävänsä oli palvella armeijassa, heidän elämänsä ja toimeentulonsa olivat vahvasti sidoksissa maatalouteen.

Sosiaalinen tausta

Usein maanviljelijäperheistä: Ruotusotilaiden sosiaalinen tausta vaihteli, mutta he olivat usein lähtöisin maanviljelijäperheistä. Monet heistä olivat talollisten tai muiden ruotusotilaiden poikia.

Avioliitto vahvisti asemaa: Ruotusotilaat olivat lähes aina naimisissa, ja heidän vaimonsa olivat usein myös talonpoikais- tai sotilasperheiden tyttäriä. Avioliitto oli tärkeä osa sotilaan elämää, sillä vaimo hoiti torpan ja perheen miehen ollessa palveluksessa.

Sosiaalinen liikkuvuus vähäistä: Vaikka yksittäistapauksissa oli mahdollista nousta sosiaalisessa hierarkiassa, useimmat ruotusotilaat pysyivät samassa yhteiskuntaluokassa kuin vanhempansa. Sotilasammatti periytyi usein isältä pojalle.

Sotilaselämä

Enemmän maanviljelijöitä kuin sotilaita: Ruotusotilaat viettivät suurimman osan ajastaan rauhan aikana viljellen maata ja hoitaen torppaansa. He osallistuivat harjoituksiin ja katselmuksiin vain muutaman viikon ajan vuodessa.

Osallistuminen sotiin: Ruotusotilaat osallistuivat kaikkiin Ruotsin ajan lopun sotiin, mukaan lukien Kustaa III:n sotaan ja Suomen sotaan. Sodat aiheuttivat suuria tappioita, ja monet miehet kuolivat tai haavoittuivat taisteluissa tai sairauksiin.

Mahdollisuudet edetä uralla rajalliset: Vaikka yksittäistapauksissa oli mahdollista yletä korpraaliksi, sotilaan urakehitys oli yleensä hyvin rajallista. Aliupseerin virat olivat usein varattuja ylemmistä yhteiskuntaluokista tuleville miehille.

Taloudellinen asema

Torppa tärkeä etu: Ruotusotilaille annettiin torppa asunnoksi ja viljeltäväksi maaksi. Torppa oli tärkeä osa sotilaan toimeentuloa, ja se tarjosi perheelle mahdollisuuden viljellä omaa ruokaa ja pitää karjaa.

Muita palkkaetuja: Sotilaat saivat myös rahapalkkaa, viljaa ja muita luontaisetuja, kuten työvaatteita ja verovapauksia. Nämä edut auttoivat heitä selviytymään taloudellisesti ja turvaamaan perheensä toimeentulon.

Oma aktiivisuus tärkeää: Ruotusotilaiden taloudellinen asema riippui myös heidän omasta aktiivisuudestaan. Monet sotilaat raivasivat lisää peltoa ja niittyä torppansa yhteyteen, mikä paransi heidän toimeentuloaan.

Suomen sodan jälkeen

Sotilasammatin loppu: Suomen sodan jälkeen ruotujakoinen armeija lakkautettiin, mikä jätti sotilaat ilman ammattia ja toimeentuloa.

Monet jäivät torppareiksi: Monet entiset sotilaat jatkoivat torppansa viljelyä, usein samassa torpassa, jossa he olivat asuneet palvelusaikanaan.

Sosiaalinen lasku lapsille: Sotilaiden lapsilla oli aiempaa vähemmän mahdollisuuksia nousta yhteiskunnassa. Monet heistä joutuivat tyytymään maatyöläisen tai muun matalapalkkaisen ammatin harjoittamiseen.

Yhteenveto

Ruotusotilaat olivat monella tapaa tavallisia maalaisväkeä, joiden elämä oli vahvasti sidoksissa maatalouteen. Sotilaspalvelus tarjosi heille vakaan toimeentulon ja mahdollisuuden perustaa perhe, mutta se ei tarjonnut juurikaan mahdollisuuksia sosiaaliseen nousuun. Suomen sodan jälkeen ruotusotilaat joutuivat sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja etsimään uusia tapoja elättää itsensä ja perheensä.

Lähteet
Jari Niemelä Tuntematon ruotusotilas Ruotsinajan lopun ruotuarmeijan miehistön sosiaalinen ja taloudellinen asema Satakunnassa - SS 1990
Heikki Vuorimies - Ruotusotilaiden tutkiminen, SSS 2011
Jussi T Lappalainen - Elämää Suomen sotaväessä Kaarle X Kustaan aikana, Jyväskylän Yliopisto 1976