Maaherrojen kertomukset

Maaherrojen kertomukset olivat laajoja selostuksia, jotka maaherrat lähettivät valtiopäiville. Ne sisälsivät tietoa siitä, mitä läänissä oli tapahtunut edellisten valtiopäivien jälkeen. Kertomukset keskittyivät erityisesti läänin hallintoon, taloudelliseen tilaan ja aineelliseen kehitykseen. Ne saattoivat sisältää myös liitteitä, jotka tarjosivat yksityiskohtaisempaa tietoa kehityksen eri osa-alueista.

Kertomusten laatimista ohjasivat yksityiskohtaiset ohjeet ja määräykset, jotta ne olisivat yhdenmukaisia ja sisältäisivät tiedot määrätyssä järjestyksessä. Kertomuksissa käsiteltiin esimerkiksi seuraavia asioita:

• Läänin hallinnon taloudellinen tila
• Läänissä pidetyt tarkastukset
• Metsien tila ja käyttö
• Pelto- ja niittyviljely
• Kalastus
• Ruukit ja tehtaat
• Kauppa ja merenkulku
• Sairaalat ja muut sosiaalihuollon laitokset
• Kaupunkien asiat
• Kruunun tulot
• Lääninhallitukseen tulleet anomukset

Maaherrojen kertomukset ovat siis arvokkaita historiallisia lähteitä, jotka tarjoavat yksityiskohtaista tietoa Suomen läänien tilasta 1700-luvulla. Ne kuvaavat monipuolisesti hallintoa, taloutta, elinkeinoja ja yhteiskunnallisia oloja.

Ruotsin valtakunnan arkistossa, valtiopäiväasiakirjojen erikoissarjassa Valiokunta-asiakirjoja, löytyy kertomuksia eri lääneistä. Nämä kertomukset eivät ole kooltaan tasalaatuisia. Esimerkiksi Uudenmaan ja Hämeen lääniä koskeva kertomus on huomattavasti laajempi kuin Savon ja Kyminkartanon lääniä käsittelevä. Kertomusten laajuuteen vaikuttaa niiden laatijoiden, kuten lääninsihteerin, lääninkamreerin tai mahdollisesti molempien, innostus ja sanavalmius. On myös todennäköistä, että maaherra on osallistunut kertomusten laatimiseen, erityisesti Turun ja Porin läänin kertomuksen kohdalla. 

Kuva - Museovirasto, Hämeen-Uudenmaan läänin maaherra, valtaneuvos, kreivi Johan Creutz Boije af Gennäs, Fredrik Carl, kaivertaja 1700–1729