Inkerinsuomalaiset seurakunnat ennen 1930-lukua

Inkerin luterilaiset seurakunnat noin vuonna 1925

Inkerinsuomalaisten historia kietoutuu vahvasti luterilaisen kirkon ja seurakuntien ympärille. 1600-luvulta lähtien Inkerinmaalle syntyneet suomalaiskylät muodostivat omia seurakuntiaan, joissa suomen kieli, luterilainen usko ja yhteisöllisyys kulkivat käsi kädessä.

Luterilaisuuden juurtuminen Inkeriin

Ruotsin valtakaudella (1617–1703) Inkerinmaa liitettiin osaksi Ruotsin valtakuntaa Stolbovan rauhan myötä. Ruotsalaiset pyrkivät lujittamaan aluettaan siirtämällä sinne väestöä erityisesti Savosta ja Karjalasta. Näin muodostui suomenkielinen siirtokansa – inkerinsuomalaiset – joilla oli vahva luterilainen tausta.

Luterilainen kirkko sai valtiollista tukea, ja suomenkielisiä seurakuntia alettiin perustaa 1600-luvun puolivälistä lähtien. Kirkko ei ollut pelkästään hengellisen elämän keskus, vaan myös keskeinen osa hallintoa, koulutusta ja identiteetin rakentamista.

Lähde: Kuujo, Eino. Inkerin kirkon vaiheita (1963), s. 11–23.

Seurakuntien järjestäytyminen

1700-luvun alussa Inkerin alue siirtyi takaisin Venäjän alaisuuteen, mutta suomalaiset seurakunnat saivat säilyttää asemansa ja suomenkielisen toimintansa. Luterilainen kirkko toimi Pietarin konsistorin alaisuudessa ja kuului aluksi Viron hiippakuntaan, myöhemmin syntyi oma Inkerin kirkollinen rakenne.

1800-luvulla Inkerin luterilainen kirkko oli hyvin organisoitu. Vuosisadan lopulla alueella oli noin 30 suomalaista luterilaista seurakuntaa, joissa oli vakinaiset kirkot, papit ja seurakuntakouluja. Jumalanpalvelukset pidettiin suomeksi, ja seurakunnat julkaisivat suomenkielistä kirjallisuutta ja virsikirjoja.

Tunnetuimpia seurakuntapaikkoja olivat:

• Tuutari (Duderhof)
• Kelto (Keltto)
• Tyrö (Tserkasovo)
• Lempiälä
• Skvoritsi
• Vuole
• Venjoki
• Pietarin suomalainen Pyhän Marian seurakunta (joka toimi myös kaupunkiseurakuntana)

Lähteet:

• Jussila, Osmo: Inkerin suomalaiset (1987), s. 45–49
• Tuomi, Juhani: Inkerin kansan vaiheet (1942), s. 30–52

Seurakuntien toiminta

Seurakunnat huolehtivat paitsi jumalanpalveluksista myös sielunhoidosta, avioliittojen solmimisesta, hautauksista ja kouluopetuksesta. Kirkolliset koulut olivat tärkein lukutaidon levittäjä. Pappeja koulutettiin Suomen yliopistoissa ja heidät vihittiin tehtävään Venäjän viranomaisten luvalla.

Suomenkielisyys oli tärkeä osa inkerinsuomalaista identiteettiä, ja sen säilymiseen vaikutti keskeisesti juuri seurakuntien toiminta. Kirkollisia kirjoja, kuten virsikirjoja ja postilloja, tilattiin ja lahjoitettiin Suomeen painettuna.

Lähde: Aalto, Seppo. Inkerinsuomalaiset – historia, kulttuuri, identiteetti (SKS, 2003), s. 122–130.

Tilanne ennen vainojen alkua

1900-luvun alkuun mennessä Inkerin luterilainen kirkko oli suurimmillaan. Vuonna 1917 inkeriläisillä oli arviolta noin 120 000 jäsentä luterilaisissa seurakunnissa, ja kirkkoja tai rukoushuoneita oli lähes jokaisessa suomalaiskylässä. Monet seurakunnat toimivat laajalla maantieteellisellä alueella, ja niillä saattoi olla useita kappelikirkkoja tai apupappeja.

Seurakunnat alkoivat kuitenkin ajautua vaikeuksiin pian Neuvostoliiton perustamisen jälkeen. Vuosien 1920–1930 aikana viranomaiset alkoivat kiristää otettaan kirkollisesta toiminnasta. Lopulta 1930-luvulla seurakuntien papisto vangittiin tai karkotettiin, kirkot suljettiin ja luterilainen julkinen toiminta kiellettiin.

Lähde: Kuujo, Eino. Inkerin kirkon vaiheita, s. 84–91.

---

Yhteenveto

Ennen 1930-lukua Inkerin luterilaiset seurakunnat muodostivat tiiviin, suomenkielisen kirkollisen verkoston, joka oli keskeinen osa inkerinsuomalaisten yhteisöelämää. Ne tarjosivat turvaa, koulutusta ja yhteisöllisyyttä vuosisatojen ajan, aina siihen asti, kunnes totalitaarinen valta katkaisi niiden toiminnan – mutta ei sammutta­nut niiden merkitystä historiassa.

---

 

Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen jäsenpuolelta löytyvät seuraavat Inkerin alueen rippikirjat:

Tässä on puhtaaksi kirjoitettu versio tiedostosta, joka sisältää tietoja Inkerin seurakuntien rippikirjoista SSHY:n (Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys) tietokannasta:

 

Hietamäki

Rippikirjat:

• Vuodet: 1782-1793, Kuvia: 250, Lähde: OS213
• Vuodet: 1811-1820, Kuvia: 332, Lähde: OS213
• Vuodet: 1831-1840, Kuvia: 502, Lähde: OS213
• Vuodet: 1861-1870, Kuvia: 528, Lähde: OS214
• Vuodet: 1871-1885, Kuvia: 624, Lähde: OS214

Keltto

Rippikirjat:

• Vuodet: 1770-1779, Kuvia: 196, Lähde: ES225
• Vuodet: 1795-1806, Kuvia: 201, Lähde: ES225
• Vuodet: 1795-1806, Kuvia: 88, Lähde: ES226
• Vuodet: 1871-1885, Kuvia: 565, Lähde: ES226
• Vuodet: 1871-1874, Kuvia: 676, Lähde: OS226-227
• Vuodet: 1873-1882, Kuvia: 618, Lähde: ES227
• Vuodet: 1885-1898, Kuvia: 1286, Lähde: ES227-228
• Vuodet: 1892-1906, Kuvia: 1214, Lähde: ES228-229
• Vuodet: 1907-1921, Kuvia: 1018, Lähde: OS229-230
• Vuodet: 1907-1921, Kuvia: 569, Lähde: OS230-231
• Vuodet: 1907-1921, Kuvia: 399, Lähde: OS231

Lempaala

Rippikirjat:

• Vuodet: 1881-1895, Kuvia: 825, Lähde: OS248

Toksova

Rippikirjat:

• Vuodet: 1910-1924, Kuvia: 813, Lähde: OS243
• Vuodet: 1914-1928, Kuvia: 885, Lähde: OS243-244
• Vuodet: 1914-1928, Kuvia: 844, Lähde: OS244-245

Tuutari

Rippikirjat:

• Vuodet: 1766-1770, Kuvia: 145, Kommentti: Sivut 2-3 tyhjiä, Lähde: OS189
• Vuodet: 1782-1794, Kuvia: 351, Lähde: OS189
• Vuodet: 1794-1805, Kuvia: 348, Kommentti: Kirjan sivut 128-129 tyhjiä, Lähde: OS189
• Vuodet: 1810-1820, Kuvia: 478, Kommentti: Sisältää Hietamäen, Lähde: OS190
• Vuodet: 1821-1830, Kuvia: 551, Kommentti: Sisältää Hietamäen, Lähde: OS190
• Vuodet: 1831-1840, Kuvia: 672, Kommentti: Sisältää Hietamäen, Lähde: OS191
• Vuodet: 1841-1850, Kuvia: 741, Kommentti: Sisältää Hietamäen, Lähde: OS191-192
• Vuodet: 1851-1860, Kuvia: 213, Kommentti: Sisältää Hietamäen, Lähde: OS192
• Vuodet: 1861-1870, Kuvia: 703, Kommentti: Sisältää Hietamäen, Lähde: OS193
• Vuodet: 1871-1885, Kuvia: 896, Kommentti: Sisältää Hietamäen, Lähde: OS193-194
• Vuodet: 1886-1896, Kuvia: 879, Kommentti: Sisältää Hietamäen. Sivut 371-372,411-412,419,427,438 tyhjiä, Lähde: OS194-195
• Vuodet: 1886-1913, Kuvia: 88, Kommentti: Myös sivut 21-24 ja 79 tyhjiä, Lähde: OS195
• Vuodet: 1892-1906, Kuvia: 1784, Kommentti: Osa I. Sivut 172, 236, 251 ja 376-377 tyhjiä, Lähde: OS195-197
• Vuodet: 1892-1906, Kuvia: 662, Kommentti: Osa II. Sivut 1230-1232 tyhjiä, Lähde: OS197
• Vuodet: 1925-1940, Kuvia: 226, Kommentti: Aikuisten kirja III. Rajavuodet eivät ole selvillä, saattavat siis heittää. Kirjan sivu 233 ei pysynyt skannatessa paikoillaan, Lähde: OS188

Venjoki

Rippikirjat:

• Vuodet: 1881-1895, Kuvia: 1016, Lähde: OS223-224
• Vuodet: 1881-1895, Kuvia: 981, Lähde: OS224-225

 

Lähteet yhteenvetona:

1. Kuujo, Eino: Inkerin kirkon vaiheita. Kirjaneliö, 1963.
2. Jussila, Osmo: Inkerin suomalaiset. WSOY, 1987.
3. Aalto, Seppo: Inkerinsuomalaiset – historia, kulttuuri, identiteetti. SKS, 2003.
4. Tuomi, Juhani: Inkerin kansan vaiheet. Otava, 1942.