Kreivin aikaan

Pietari Brahe syntyi Ruotsissa, Uplannin Rydboholmin kartanossa kreivi Abraham B:n ja Elsa Gyllenstjernan perheeseen helmikuun 18. päivä vuonna 1602. Isoisä Per oli ollut yksi Kustaa Vaasan henkilökohtaisista neuvonantajista. Pietarille annettiin perusteellinen koulutus ja tämän jälkeen hän vietti aikaansa matkustellen ympäri Eurooppaa. Hän vieraili useita kertoja Tanskassa, Saksassa, Englannissa, Ranskassa ja Italiassa. Matkoiltaan hän imi tietoa ja taitoa aikansa säätyläisen tavoin. Harrastuksina nuorukaisella olivat mm. tanssi, ratsastus ja luonnollisesti miekkailu. Ehtipä Pietari Brahe opiskella hepreaakin.

Kotimaahansa Pietari palasi vuoden 1626 paikkeilla valmiina valtakunnan vaativimpiinkin virkoihin. Hänestä tulikin Kustaa Aadolfin kamariherra, joka oli tuohon aikaan vaativa tehtävä. Euroopassa riehuneessa 30-vuotisessa sodassa Brahe osoitti esimerkillistä sankaruutta. Danzigin kaupunkia vastaan tehdyssä hyökkäyksessä 1627 oli Brahe samassa veneessä kuninkaansa kanssa. Taistelun tuoksinassa kuninkaan kypärä tipahti veteen, mutta Brahe antoi hänelle välittömästi omansa. Yhdeksän luotia lävisti veneen laidat, mutta neuvokas tuleva kreivimme repi vaatteista tilkkeitä, jotta vene ei uppoaisi. Iän myötä tämä urhoollisuus ei suinkaan vähentynyt. Vielä 1676-79 käydyssä sodassa oli Brahe valmis nousemaan ratsunsa selkään Ruotsinmaataan puolustamaan.

Vaikka Pietari Brahen näin niittikin sotaista kunniaa, saavutti hän suurimmat mainetekonsa siviilipuolella. Alle 30-vuotiaana Brahe sai maamarsalkan arvonimen ja 1630 hänestä tuli valtaneuvos ja laamanni. Eräs diplomaattisesti vaikeimmista tehtävistä tuli eteen vuonna 1632, kun hänet lähetettiin Saksaan neuvottelemaan Ruotsin asemasta Pohjois-Euroopassa. Kolme vuotta myöhemmin hän hieroi rauhaa Puolan kanssa ja joutui riitoihin Axel Orenstjernan kanssa. Valtakunnan vaarallinen asema vaatii tämän ongelman pikaista ratkaisua. Niinpä Pietari Brahelle räätälöitiin nopeasti erityistehtävä; vuonna 1637 hänestä tehtiin Suomenmaan kenraalikuvernööri. Tätä kautta kesti vuoteen 1640. Uudestaan hän palasi Suomen asioiden pariin vuosiksi 1648-54, tällä kertaa Suomen korkeimpana käskynhaltijana.

Suomenmaassa olivat kato ja jatkuvat sodat saaneet kansan tukalaan asemaan. Kruunu vaati jatkuvasti lisää veroja ja sotilaita. Osassa maata tilanne alkoi kehittyä jo kriittiseksi virkamiesten mielivallan takia. Korkein hallinto oli siksi kaukana tavallisesta kansasta, että oikeutta ei välttämättä saanut vaikka olisi sitä vaatinut.
Suomeen tultuaan Brahe alkoi määrätietoisesti uudistaa hallintojärjestelmää. Tiedonkulkua parantamaan hän perusti postilaitoksen ja kaupankäyntiä ajatellen sai peräti 10 uutta paikkakuntaa kaupunkioikeudet. Yhtä voimakkaasti tukea sai maatalous ja koulutus. Pietari Brahe olikin Turun akatemian ensimmäinen kansleri. Akatemia perustettiin vuonna 1640, jolloin kenraalikuvernööri siirsi Helsingin kaupungin sen nykyiselle paikalleen. Muutoksen syynä oli merenkulkuyhteyksien parantaminen.

Käsite "kreivin aikaan" on peräisin näiltä vuosilta. Kreivi Brahe onnistui ajoittamaan monet muutoksensa juuri oikeille hetkille kansakunnan hyvinvoinnin ja kasvun kannalta. Niinpä ei ole ihme, että hänen Turussa sijaitsevan muistopatsaansa juurella on kaiverrettuna hänen tunnetuimmat sanansa; "Minä olin maahan ja maa minuun hyvin tyytyväinen".

Kommentit

Suositut tekstit