Hirvittävä onnettomuus Konnekoskessa

Rautalammin pitäjän Konnekoskella sattui kesäkuun 17. päivä vuonna 1860 hirvittävä onnettomuus. Pitäjän kirkolle oli tuona päivänä kokoontunut "puoli pitäjää" tuoreita rippilapsia katsomaan. Koska Rautalammilla on runsaasti vesistöjä, suurin osa kirkkokansasta oli tullut paikalle veneillään. Näin olivat tehneet myös Varismäen kyläläiset, jotka olivat kulkeneet matkansa suurella kirkkoveneellä. Kaikkiaan kerrottiin ainakin 40 venheen seilanneen pitkin Hankaveden selkää.

Paluumatkalla Varismäen kirkkovene matkasi Konnekoskea pitkin, koska sitä kautta matka kotiin oli useita kilometrejä lyhyempi. Muutamat vaimoihmiset olivat huutaneet kosken kohdalle tultaessa perämiehelle, että tämä laskisi heidät maihin. Perämies yritti rantautua kulkusuunnassa oikean puoleiselle rannalle ja muutamat naiset olivatkin jo pääsemässä kuivalle maalle, kun perämies huomasi kauhukseen ison veneen peräpään nousseen liian korkealle. Samassa virta tarttui veneeseen ja riuhtoi sen voimakkaasti poikkipäin kosken niskalle. Siellä veneen matkustajat joutuivat toteamaan, että alus oli kääntynyt perä edellä koskeen päin. Virta vei nyt veneen kohti erästä karia ja siihen törmätessään kirkkovene hajosi. Eräs veneessä ollut nainen oli huutanut tilanteen tajutessaan "katsokaas! nyt mene koko kuorma ihmisiä helwettiin".

Yli 30 henkeen noussut kirkkokansa oli nyt joutunut Konnekosken armoille ja sen syvyyksiin vajosi 17 matkustajaa. Näistä lähes kaikki olivat nuoria naisia tai tyttösiä. Useimmat menehtyneet olivat sukua keskenään ja mm. Istunmäen eräästä talosta kuoli emäntä ja kolme hänen tytärtään, iältään 7-18 vuoden välillä. Toisesta saman kylän tuvasta hukkuivat poika ja tytär. Vanhin kuolleista oli vuonna 1816 syntynyt Otto Oittinen ja nuorin em. Istunmäen seitsemän vuoden ikäinen Anna Kaisa Tiihonen. Suurin piirtein puolet saatiin pelastettua muiden koskessa olleiden veneiden riennettyä apuun.

Suomen Julkisia Sanomia kertoi lisäksi tapauksesta uutisoidessaan heinäkuussa 1860, että Sarantaipaleelle on jo aikaa pyydetty rukoushuonetta. Lehden mukaan tämä onnettomuus olisi voitu välttää, jos kirkko olisi keskellä kylää. Juho Liimatainen kirjoittama artikkeli päättyy toteamukseen "mutta annas aika aamun tulla, jos miehillä olis jo toinen mieli! kuin saawat niitä suuria selkiä ja wäkewiä koskia usein kyllä hengen waarassa waeltaa."

Olen alle koonnut listan Konnekosken turmassa kuolleista ja heidän vanhemmistaan. Lisäksi on mainittu heidän syntymäaikansa ja kylänsä. Ainoa, jonka sukuperää en ole pystynyt tunnistamaan, on renki Juho Karhunen Istunmäen kylästä. Hän oli kuolinikänsä perusteella syntynyt noin 1834.