Alftan-kronikan tiimoilta

Vaatimaton nettituttavani RR on tehnyt eri lähteistä mainion koosteen paljon keskustelua herättäneestä Alftan-suvusta ja ennen kaikkea sen alkuperästä. Julkaisen tekstin kahdessa osassa tänään ja huomenna. Kiitos RR!


1600-luvun alussa eläneet Ericus Erici Alftanus ja hänen vaimonsa Helena olivat vanhimmat varmasti tunnetut esivanhemmat niille suvuille, jotka myöhemmin kantoivat nimiä Alftan, Alfthan ja von Alfthan. Ericuksen esipolvista on kuitenkin esitetty monia teorioita.

Hattulan kirkkoherra Abraham Alftanuksen vuodelta 1695 kirjattujen muistiinpanojen perusteella julkaistiin Alftanien sukukronikka 1770-luvulla Samuel Loenbomin teoksessa Upplysningar i Svenska Historien. Suvun kantaisä oli kronikan mukaan Hans Erikinpoika, vahtimestari Tukholman linnassa (kuninkaan sihteeri) ja kuningatar Kaarina Maununtyttären veljen vävy. Mahdollista sukulaisuutta Kaarina Maununtyttäreen on kuitenkin mahdotonta todeta, sillä aikakauden asiakirjoista ei löydy tällaista Hans Erikinpoikaa ollenkaan, eikä Kaarina Maununtyttären omasta suvusta tiedetä mitään varmaa, ei hänen vanhempiensa eikä mahdollisen veljen nimeä.

Olav Rundtin teorian mukaan oli Alftan-suvun kantaisä kuitenkin Hans Olofinpoika, joka oli Sääksmäen vouti 1551-56. Hans Olofinpoika tuomittiin verokavalluksesta kuolemaan 1556, mutta armahdettiin mahdollisesti. Hän olisi myöhemmin nimellä Hans Olofinpoika Smed asunut verovapaassa Hans-Jons nimisessä talossa Näsbyssä, Ruotsin Helsinglannin Alftan pitäjässä. Hans kuoli n. 1567. Hänen sukujuurensa eivät ole selvillä, mutta paljon puhuu sen puolesta, että hän olisi ollut varsinais-suomalaista rälssisukua. Hänen vaimo oli Malin Henrikintytär, Kemiön Kalmusnäsin (Kalvnäs) rälssimiehen Henrik Östeninpojan ja Siuntion Sjundbyn Alissa Ragvaldintyttären tytär.

Antti Kolehmaisen arvion mukaan kantaisä oli Sjundbyn Malin Henrikintyttären ennen vuotta 1568 kuollut aviomies Hans (Olofinpoika), joka saattoi olla kotoisin Huukasista Taivassalossa, Alftanus-suvun myöhemmältä tilalta. Hans oli mahdollisesti drabanttina vuosina 1536-1541, jolloin Malinin veli Jakob Henrikinpoika oli hovipalveluksessa. Alftan pitäjän Hans-Jonsin tilan puumerkki ja Hansin poikien sinettien tähti-risti -aihe näyttävät liittävän Alftan pitäjän Alftanus-suvun varhaisvaiheisiin, mutta ehkä kuitenkin vain pari sukupolvea kestäneena välivaiheena alkuperäisen sukutaustan ollessa Suomessa, luultavasti Taivassalossa.

Perimätiedon mukaan olisi Alftanukset Ericus Ericin ostaessaan Taivassalon Huukasten tilan vuonna 1627 palannut sukutilalle, jonka perhe oli myynyt Ruotsiin muuton vuoksi. Ericus Ericin pojanpoika rovasti Johan Alftan mainitsi 1730 käyneensäkin esi-isiensä haudalla, joka sijaitsi Taivassalon kirkon kuorissa morsiuspenkin alla.

Jo vuonna 1524 mainittiin eräs Huukasten Olof yhtenä Pietari Särkilahden (vaakunassa tähti ja risti) testamentin todistajista Taivassalon pappilassa. Olof Michelinpoika oli Huukasten talollinen ainakin vuodesta 1540 vuoteen 1556. Hänen jälkeensa isäntänä oli parin vuoden ajan Michel Olofinpoika ja sitten Erich Olofinpoika vuoteen 1584. Vuodesta 1585 lähtien tilalla näyttää asuneen uusi omistajasuku.

Suvun kantaisä, olkoon hän sitten linnanvahtimestari Hans Erikinpoika, vouti Hans Olofinpoika tai Huukasten Hans Olofinpoika, oli ehkä ollut Kirves-nimistä rälssisukua, koska hänen jälkeläisillään ilmeisesti oli tähti ja risti vaakunassaan sekä yhdessä tapauksessa kirves. Jälkimmäinen sopii hyvin Kirves-sukuun ja edelliset Kirvessukuun naitettuun Särkilahti-sukuun. Hans oli ehkä 1458-76 mainitun rälssimies Olof Kirveen pojanpoika tai tyttärenpoika. Perimätiedon mukaan oli Hansilla kolme poikaa: Roland Hansinpoika, Henrik Hansinpoika ja Erik Hansinpoika.

Roland Hansinpoika oli kirjurina Klas Åkenpoika Tottin palveluksessa 1576-89 ja kirjuri Turun linnassa sekä palveli 1600-luvun alussa Räävelin linnassa. Vanhan sukutarinan mukaan hän oli Räävelin linnan päällikkö, mutta lienee siinä tapauksessa ollut vain väliaikainen vouti. Roland eli vielä 1611 ja oli naimaton. Toisessa sinetissä hänellä oli tähti, toisessa kirves.

Henrik Hansinpoika palveli Claes Åkesson Tottin kirjurina vuodesta 1673, oli kirjuri Turun linnassa ainakin 1590-1610. Hän oli myös laivuri ja oli mukana siinä seurueessa, joka saattoi Kaarina Maununtyttären Liuksialaan. Henrikin sinetissä oli risti ja kuusisakarainen tähti. Hän käytti erään tiedon mukaan puujalkaa, koska linnan piirityksessä oli kuula katkaissut hänen jalkansa. Henrikin lapset käyttivät nimeä Stodius ja hän saattoi olla sama henkilö, joka oli voutina Klas Flemingillä Siuntiossa 1595, Henrik Hansinpoika Kill.

Kolmas poika Erik Hansinpoika asui Näsbyn Hans-Jon -nimisessä talossa 1573-1620, ja oli sukukronikan mukaan varalaamanni ja nimismies Ruotsin Helsinglannin Alftan pitäjässä. Hänellä olisi ollut kaksi poikaa: Jon Eriksson, joka omisti Alftan tilan Erik Hanssonin jälkeen, sekä Ericus Erici Alftanus.

Kommentit

Suositut tekstit