Ericuksesta tuli vuonna 1609 Helsingin koulumestari. Nähtävästi siellä ollessaan hän avioitui n. 1609-12, morsian oli Helena Mårtenintytär, Uudenmaan Brenner-sukua. Päivämäärällä 15.5.1614 Ericus sai vahvistuksen koulumestarin virkaansa, kun itse kuningas vieraili Helsingissä.
Vuonna 1618 Ericus oli Turun katedraalikoulun teologian lehtori ja tuomiokapitulin jäsen. Vuodesta 1623 alkaen hän oli Taivassalon kirkkoherra. Ericus oli Turun papiston edustajana valtiopäivillä syksyllä 1635 Tukholmassa. Hän omisti taloja Turussa sekä sai 1627 vahvistuksen Huukasten ratsutilaan Taivassalossa. Ericuksen sinetissä oli tähti ja risti, joiden alla kirjaimet EE.
Itse Alftanus-nimi esiintyy ensimmäisen kerran 1621, jolloin kirkkoherra "Ericus Erici Aftanus, lector Th.Ab.” sepitti piispa Ericus Sorolaisen vuonna 1621 painettuun suomenkieliseen postillaan latinankielisen onnittelurunon, jossa hän ilmoitti olevansa "suomalainen, kansankielinen mystinen pappi" ("mi Finne, idiomate, mysta"). Vain Alftanus-nimi ja sukukronikka liittää Ericuksen Alftan pitäjään.
Ericus kuoli 1639. Vuonna 1664 hänen perillisensä kiistelivät oikeudessa isälle kuuluneesta 111 luodin hopeakannusta, joka perimätiedon mukaan oli kuninkaallinen lahja. Ericus Ericistä ja Helenasta alkoi suku, joka tultiin tuntemaan nimillä Alftan(us), Alfthan ja von Alfthan. Heidän lapsiaan olivat:
1. Henrik Erikinpoika, n. 1610-69(73).
2. Magdalena Alftana, n. 1611- 19.1.1647, jonka mies oli Pietarsaaren rovasti Ericus Fortelius.
3. Joakim Erikinpoika, n. 1612(16)-50.
4. Erik Alftanus, n. 1612(20)-58.
5. Hans Alftanus, n. 1612(28)-57(64).
6. Katarina Alftana, 1614-1700, puoliso Pusulan kappalainen Jacobus Clementii Stigelius.
7. Anna Alftana, s. 1614(29)
8. Isak Erikinpoika, 1620(30)-88, ratsuväen aliupseeri.
9. Abraham Alftanus, Hattulan khra 1676, rovasti, k. 1697, 1. vaimo. Emerentia Torsk.
10. Israel Erici, 1632-1712, Isokyrön khra.
Kuvassa Eriicus Ericin sinetti
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti