Miksi turkulainen muisti nahkurin poikaa?

Pusulassa pidettiin maaliskuun 22. päivänä vuonna 1863 julkista kirkonkokousta. Pöytäkirjan kohdasta viisi voi lukea seuraavaa;

"Ilmoitettiin että se tätä ennen päätetty autsioni Hattulan Snikkarin kirkonvaivaisen Anders Gustaf Paleniuksen hoitamisesta oli pidetty tämän kuun 16. päivänä, jolloin Hyönölän Takalan isäntä Henrik Johan Henrikinpoika oli ottanut häntä hoitaaksensa vaariin ottamalla niistä likemmistä määräyksistä kuin pöytäkirja sisällensä pitää viime mainitusta päivästä tammikuun ensimmäiseen päivään asti 1864 yhdentoista hopiaruplan edestä niistä rahoista jotka porvari Nikanderin testamentin mukaan Paleniukselle tulevat Turusta. Ja kuin ei kellään seurakunnan jäseneistä ollut tätä vastaan mitään muistuttamista vahvistettiin nyt yksimielisesti mitä autsioni tilaisuudessa näin oli määrätty ja suostuttu."

Anders Gustaf Paleniuksella ja turkulaiselle porvari Nikanderilla on täytynyt olla jonkinlainen sukuside, sillä miksi Turussa oli muutoin muistettu jotain Länsi-Uudenmaan Pusulan asukasta. On siis selvitettävä ensin Anders Gustafin sukua tuon ajan rippikirjoista.  Hattulan Snikkarilta löytyykin ruotuvaivainen nahkurin poika Anders Gustaf Palenius, joka on syntynyt 5.7.1823 Pusulassa. Kastettujen luettelosta selviävät hänen vanhempansa Henrik Palenius ja Anna Sofia Matintytär.

Tämän jälkeen Turun porvari Nikander aiheuttaa hiukan enemmän vaivaa. Pusulassa tuota sukunimeä käytti mm. juuri Hattulan Snikkarin väki. Tähän suuntaan ohjaa tutkimusta sekin tosiseikka, että nahkuri Paleniuksen vaimo Anna Sofia oli syntyjään Snikkarilta. Hänen vanhempansa oli rusthollari Matti Jaakonpoika ja vaimonsa Anna Jaakontytär.

Historiallisesta Sanomalehtiarkistosta löytää muutamia merkintöjä turkulaisesta Nikander-porvarista. Loppusyksystä 1835 tämä etsii vuokralaista Kerttulinkadulla sijainneeseen huoneistoonsa. "Hyyrättävänä" oli sali kahdella kamarilla, keittiöllä ja paakarintuvalla sekä tarvittavilla ulkorakennuksilla kellareineen. Ilmeisesti vuokralaista ei ollut kovin helppoa löytää, sillä samantapainen ilmoitus oli ollut lehdissä jo kesällä samana vuonna.

Kolmea vuotta myöhemmin Nikander mainitaan erään oikeusjutun yhteydessä Amalia Mathilda Blomin, alaikäisen porvarintyttären holhoojana.

Vuoden 1855 alussa Anders Nikanderin kerrotaan lahjoittaneen 330 hopearuplaa Turun Tuomiokirkon kaunistukseksi. Tässä yhteydessä selviää myös se, että Anders toimi "ruokakalujen kauppamiehenä".

Viimeisiä lehtitietoja Nikanderista saadaan loppukesästä 1858. Tuolloin hänen kuolemastaan on lyhyt maininta useissa sanomalehdissä. Åbo Underrättelserin elokuun viimeisen päivän numero kertoo lisäksi, että Anders Nikander menehtyi rauhallisesti pitkän sairauden jälkeen ja häntä jäivät kaipaamaan kaksi siskoa sekä lukuisa joukko ystäviä. Kuoliniäksi sanotaan 64 vuotta, kuusi kuukautta ja kaksi päivää.

Viimeksi mainitun tiedon avulla olisi Anders syntynyt 13.2.1794. Löytyisikö sitten Pusulasta ketään sopivaa henkilöä tuolla päivämäärällä? Kyllä löytyy, sillä rusthollari Matti Jaakonpoika ja vaimonsa Anna Jaakontytär saivat Hattulan Snikkarilla Anders-nimen saaneen pojan juuri tuona päivänä. Joten turkulainen porvari Nikander ja nahkurin vaimo Anna Sofia olivat veli ja sisko. Koko ikänsä naimattomana ja lapsettomana pysynyt Anders lahjoitti siis omaisuuttaan paitsi Tuomiokirkolle, niin myös sisarensa lapselle. Varsin hyväsydäminen mies!