Vehkalahdessa asui siihen aikaan ryhmä (toisilleen enemmän tai vähemmän sukua olevia) sukuja, joita kutsutaan "Vehkalahden knaappeiksi". Vehkalahtelaissuvut katsoivat kuuluvansa ikiaikaiseen, verovapaaseen rälssisäätyyn. Husgafveleiden osalta tämän todistelu sujui hyvin: Sigfridillä oli esittää tietoja sekä 1390-luvulta että Kustaa Vaasan 1552 antama päätös tämän isoisälleen, jolloin kuninkaan puheilla käyneet vapaat talonpojat olivat vedonneet vanhoihin oikeuksiinsa, joita vastaan he olivat valmiita palvelemaan Venäjän vastaisella rajalla. Knaapit luettiinkin 1680-luvulle asti osittain aateliin, mutta oikeudet rajoittuivat siihen, että he olivat vapaat henkirahan maksusta. Pienten, pirstoutuneiden tilojensa vuoksi he eivät kaikki varustaneet tilaa kohti yhtä tai useampaa ratsumiestä kruunun käyttöön, vaan yhdistivät tällaista varten kahden tai useamman talon voimat ja käyttivät muitakin keinoja verovapautensa eteen, esim. toimimalla laivureina.
Sigfridin Turun hovioikeudelle esittämän sukupuun kantaisä oli nimeltään Erik Larsinpoika. Erik hankki Vehkalahdelta 1396 verotilan, jonka oli omistanut eräs Lars Blekare, jonka sanottiin paenneen maasta, eikä häntä enää sen jälkeen tavata asiakirjoissa.
Sigfridin mukaan oli jo Erikillä käytössään samanlainen vaakuna kuin jälkipolvillakin. Rälssisukuinen tai ei, on kantaisä Erikin kuitenkin täytynyt olla aika merkittävä henkilö alueella, varsinkin kun jälkimmäisessä asiakirjassa mainitaan myös hänen tilansa Reitkallissa ja maansaantiin ilmeisesti myös liittyi talo Viipurissa. Häntä nimitetäänkin jälkimmäisessä asiakirjassa "nyt lautamieheksi" ("...såm nu är nempdemann..."), josta mahdollisesti voisi päätellä hänen (tai hänen sukunsa) vaikuttaneen alueella jo aikaisemmin.
Siihen sitten loppuikin tiedot ja arvailut Husgafveleitten vanhimmasta polvista. Sigfrid Jönsinpoika Vilken itse mainitsi, että hän oli Erikin jälkeläinen kuudennessa polvessa, mutta välipolvet jäävät tuntemattomiksi......
Kiitos RR!
tässäkin nettikirjoituksessa toistellaan samaa pöhköä virhettä jota ovat ahkerasti toistelleet monet muutkin viimeisten vuosisadan tai parin ajan. Kuten joku on joskus todennut, väärä tieto tuntuu leviävän ja esiintyvän paljon tehokkaammin ja näkyvämmin kuin samasta asiasta oikeampi tieto.
VastaaPoistaTässä nettikirjoituksessa näkyy tekstinpala "...Kustaa Vaasan 1552 antama päätös tämän isoisälleen...."
Tällä tarkoitetaan brandstaka-sukuisen knaapin Matias Petterinpojan saamaa päätöstä. Korostettakoon jälleen kerran että mikään ei osoita että Matias Petterinpoika olisi ollut blogikirjoituksessa esitellyn rälssimiehen, tuomari Siffer Jussinpoika Vilkenin, Tavastilan herran ja eräiden reitkallilais- ja pyöliläistilojen omistajan, isoisä. Päin vastoin, erinäiset seikat osoittavat että tuomari Sifferin isänisän nimi luultavimmin oli Johannes.
Sen, että Matias Petrinpoika olisi ollut Siffer Jussinpoika Vilkenin isoisä, on todistettavasti kiistänyt jo Ragnar Rosén 1936, teoksensa sivulla 306 (tämä on ehkä ensimmäinen kera kun ko pöhköys on väitetty vääräksi). Martti Korhonen (teoksessaan vuodelta 1981) kuvaili kyseisen isoisyyden perättömäksi ja huolimattoman tulkinnan tulokseksi sekä esitti näkökohdat miksi juuri Matias Petterinpojan tilukset eivät periytyneet ainakaan Vilkeneille (ks Korhosen 1981 teoksen ss 131-133 ja s 167). Lisäargumentteja pöhköyden kumoamiseksi ja pöhköyden lyhyen historiikin esitti keskiaikaista Vilken-sukua koskevassa artikkelissaan Sjöström (2011, ss 454-456).
Pääsyyllinen pöhköyden levittämiseen on ollut Lagus, joka opuksessaan vuodelta 1860 ryhtyi julistamaan sitä Vilkenien sukujuureksi, kun ei ollut perehtynyt esimerkiksi asian ymmärtämisen kannalta tarpeelliseen informaatioon yksilöutävien maatilojen periytymisestä Vehkalahden Salmenkylässä.
Kyllä toki lainlukija Siffer Jussinpoika Vilkeninkin jälkeläisillä alkoi 1600-luvun loppupuolella esiintymään käytössä nimeä Husgavel, mutta hänen sukuhaaransa sammui mieskannalta kokonaan 1700-luvulla, ja sen perintöä jatkoi lähinnä Reitkallin Sigvart-puoliknaappisuku (yksi haara otti sittemmin sukunimen Saramo), joka polveutui tuomari Sifferistä esiäitinsä kautta.
VastaaPoistaSen sijaan, nykypäiviin saakka Husgavel-nimeä käyttänyt sukuhaara polveutuu tuomari sifferin pikkuveljestä, linnanvouti ja nimismies Eerikki Jussinpojasta. Sillä sukuhaaralla on koko joukko mieslinjaisia jälkeläisiä yhä edelleen elossa.
1500- ja 1600-luvuilla Vehkalahdella oli verovapaidenkin joukossa vähintään kahden kerroksen väkeä: rälssiä johon kuuluivat lähinnä Junkar-, Vilken- ja Poitz-sukuiset perheet, sekä knaappeja joihin kuuluivat muun muassa erisorttiset Piljertat ja Brandstakat.
Reduktioon, 1680-luvun tietämille, saakka vehkalahtelaiset rälssisuvut onnistuivat pysymään rälssissä, ja saivat nauttia aatelin etuoikeuksia, muun muassa verotonta purjehdusoikeutta eli saivat käydä kauppaa Itämerellä.
Reduktion aikoihin, heidän etuoikeuksiaan kavennettiin raskaalla kädellä, ensi alkuun nöytti siltä että mitään ei jäisi jäljelle, mutta lopulta saivat kuitenkin turvatuksi vapauden henkirahan maksusta. Näin moni perhe vajosi "knaapeiksi", kun olivat siihen saakka olleet rälssiä ja etuoikeuksissa aatelin tasolla. Kirvelevintä oli kenties verovapaan kauppapurjehduksoikeuden menetys: useampikin knaappi joutui sitten 1690-luvun mittaan käräjillä tuomituiksi sakkoihin kun olivat yhä tehneet kauppaa Viroon, yrittäen pitää vanhoista eduistaan ja elinkeinoistaan kiinni. Hiljattain perustetun Haminan kaupungin porvarit siis voittivat tämän privilegiotaistelun, eivätkä knaappiperheet enää pidemmmän päälle voineet jatkaa esivanhempiensa tuottoisaa elinkeinoa.
----
Paremmalla historiallisella ymmärryksellä varistetut eivät yleensä käännä Eerikki Lassenpojan "nämpdeman"-titteliä "lautamieheksi", kun sen merkitys noina aikoina luultavimmin tarkoitti jonkinmoista pitäjäntuomaria tai nimismiestä (kuten Voionmaa on argumentoinut). Onhan aika pöhköä esitellä ideaa että joku pelkkä rivilautamies olisi sen aseman osoittamasti pitäjänsä ykkösjohtomies, mitä sitten olisivat pitäjänaristokratiassa olleet tämän aikalaiset muut lautamiehet?
Eerikki Lassenpoika tuskin on itse ollut vanhan paikkakuntalaissuvun vesa - konteksti ja suvun jäsenten Y-DNA puoltavat pikemminkin ajatusta että Eerikki olisi tullut alueelle (jota juuri tuolla vuosisadalla asutettiin) Ruotsin eteläiseltä itärannikolta.
Kiitos korjauksista - kärkeviä mutta tarpeellisia!
VastaaPoistakyseisen suvun alkujuuria näkyy
VastaaPoistatutkimusraportin
Medieval landed inheritances of the Junkar and Vilken lineages of Vehkalahti, Finland
sivun 458 kaaviossa
tästä linkistä
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=87172&postcount=43
saa (jos on sukuforumin kirjautunut käyttäjä) esille sivun 458 artikkelista:
Sjöström (2011), "Medieval landed inheritances of the Junkar and Vilken lineages of Vehkalahti, Finland", joka on julkaistu aikakauskirjassa: Journal of the Foundation for Medieval Genealogy, volyymi 3 numero 5 (tammikuu 2011) sivut 425-461
Koska Pasi Pöllänen väittelee aiheesta?
VastaaPoistahttp://epublications.uef.fi%2Fpub%2Furn_isbn_978-952-61-1396-8%2Furn_isbn_978-952-61-1396-8.pdf
VastaaPoista