Siirry pääsisältöön

Kustaa Mauritz Armfeltin syntymäpäivästä

Kustaa Mauritz Armfeltin syntyi nykyisen Tarvasjoen kunnan Juvan kartanossa maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 1757. Hänen isänsä oli paroni, vapaaherra Magnus A. ja äitinsä Maria Wennerstedt.


Kustaa Mauritzin elämänvaiheet on kuvattu eloisasti lukuisissa eri kirjoissa. Hänen merkittävä roolinsa Suomen historiassa tiedostettu ja hänen persoonaansa on tulkittu monin tavoin.



Eräänlaisena yhteenvetona koko urasta voisi todeta, että "hän oli ainoa suomalainen, jonka kuolemaa Venäjän keisari on itkenyt".



Kukaan meistä ei kuitenkaan synny merkkihenkilönä. Kevättalvisena päivänä vuonna 1757 Juvan kapteeninpuustellissa syntynyt poika sai joka tapauksessa mielenkiintoisen alun elämäntaipalelleen. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä, vain päivän kuluttua syntymästä, pidettiin kartanossa jo kastajaisia.


Kummeiksi tämä tuleva suurmiehemme sai neljä naista. Tämä ehkä yllättäväkin seikka ansaitsee mielestäni tulla esitellyksi. Kesän korvalla Tarvasjoen kotiseutumuseossa avattavaa Armfelt -näyttelyä varten kävin Turun maakunta-arkistossa ottamassa kopion Marttilan seurakunnan mikrofilmistä JK196. Siitä löytyi tämä oheinen aukeama, josta toisessa kuvassa on suurennettu Kustaa Mauritzin kastemerkintä.






Huom; suurempi kuva on muodostettu kahden eri A4-arkin skannaustuloksesta yhdeksi kuvasti. Samalla kuvaa on hieman rajattu ja oikean puoleista sivua suoristettu.

Seuraavassa kastemerkinnän tulkinnassa olen saanut korvaamatonta apua Terhi Arpalahdelta!


hr Capit: för Lif Drag: Reg: och Masku compag:högvälb: Baron Magnus Armfelt, fru Maria Wennerstedt = Henrirakuunarykmentin Maskun komppanian kapteeni, jalosukuinen herra paroni Magnus Armfelt, rouva Maria Wennerstedt


Kummien osuus on osaksi hyvin sekava, mutta tulkittavissa.


Testes:


??skan ifrån Åbo fru B? Lovisa Armfeldt
?ll adjutanskan Rehbinder ifrån Ingois
och ? fru Brigitta Margaret Cedersparre
Jung: Otteliana Armfeldt ifr: ?ukisp?
? Klinki ifr: Pojo


Eri lähteistä koostetun tiedon perusteella identifioin kummeiksi seuraavat henkilöt

Lovisa Sophia Armfelt Turusta, jonka puoliso oli Hovioikeuden kanslisti Carl Gustaf Brunow
Brita Margareta Cedersparre Liedoin Ingoisten kylästä, jonka puoliso oli paroni Berndt Johan Rehbinder
Nuori rouva Otteliana Armfelt Turusta, jonka puoliso oli tehtailija Sierks
Klick Pohjan pitäjästä


Viimeksi mainittu tarkoittanee Pohjan pitäjässä asunutta Carl Gustaf Klickiä ja hänen vaimoaan Maria Armfeldtiä. Maria A. oli syntynyt 1727 ja hänen isänsä Gustaf A. oli taasen syntynyt 8.2.1701 Inkerinmaan Hatsinassa. Näin ollen kyseessä oli Magnus Armfeltin sisar ja pienokaisen täti.
Alin kummimerkintä jättää epäselväksi oliko paikalla todellakin Maria vain hänen puolisonsa luutnantti Klick. Pidän luultavampana, että lapsen kummina oli nimenomaan Maria A.




Huomiota herättää se, että kastekirjassa lapsen etunimenä on pelkästään Gustavus.




Kommentit

  1. "Huomiota herättää se, että kastekirjassa lapsen etunimenä on pelkästään Gustavus."
    Lueskelin blogiasi ja huomasin tämän kohdan, joka käsitteli Gustaf Mauritz Armfeltin kastetilaisuutta. Stig Ramelin kirjan mukaan GMA:n oikea nimi oli todella vain Gustaf, sillä vasta aikuisena GMA otti tuon lisänimen Mauritz ihailemansa sotapäällikön mukaan.
    Terv. Mauri Valkonen, Mikkeli
    mauri.valkonen@gmail.com

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Stubbet Inkoosta

Sinetti Inkoosta; Kansalliarkiston pergamenttikokoelmasta vuodelta 1447 Länsi-uusimaalainen Inkoon pitäjä (ruots. Ingå) mainittiin nimeltään ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1335. Nimen arvellaan tullen siitä, että joku Inge sai joen nimettyä itsensä mukaan, Inge å, Ingen joki. 1400-luvulla löydetään Inkoosta eräs suku, joka myöhemmin käytti samanlaista lenkistä roikkuvaa metsästys-torvivaakunaa, kun naantalilainen Jägerhorn af Storby –suku. Tapio Vähäkangas arvelee, että suvuilla voisi olla yhteinen esi-isä, sillä Jägerhorn af Storbyn kantaisä oli eräs Jowan (Jöns) Filpunpoika, rälssimies joka mainittiin Maskussa 1405, samoihin aikoihin, kun Inkoossa mainittiin eräs Olof Filpunpoika. Tämä Olof Filpunpoika osti Inkoossa 1400 1,5 veromarkan maat, jonka myyjä halusi takaisin 1409. Tutkintakäräjillä 1405 Olofilta peruutettiin (otettiin verolle) Inkoon Kullasta rälssimaata 3,5 veromarkan edestä. Suvun ensimmäinen tunnettu jäsen Olof Andersinpoika (tai Andreaksenpoika) main

Skitinbäck - Nygård

Esimerkiksi Juha Sinivaaran nettisivuillaan esittelemä aateloitu Giös -suku oli kotoisin nykyisen Raaseporin kaupungin, entisen Pohjan pitäjän Nygårdin tilalta. Tilan alkuperäinen nimi oli Skitinbäck päärakennuksen takana virranneen pienen puropahasen mukaan. Luultavasti elokuussa 1444 aateloidun suvun myöhemmät herrat eivät katsoneet hyvällä tätä rahvaanomaista nimeä. Niinpä kartano sai uuden, täysin neutraalin nimen Nygård. Kun kuningas Kristoffer antoi Jösse Olofinpojalle rälssikirjeen Tukholmassa 1444, mainittiin samalla miehen omistukset. Näin tuo Skitinbäckin tilan voidaan sanoa olleen olemassa jo lähes 600 vuoden ajan. Nykyisen päärakennuksen etupuolen pihamaalla on kivirivi, joka luultavasti on jäänne jostain varhemmasta rakennuksesta. Kivien muoto ja koko viittavat tämän olleen rakennetun ennen 1700-lukua. Saman vuosisadan alussa katosivat Giös -sukuiset omistajat Skitinbäckiltä. Heidän jälkeensä talo oli lampuotien hallussa jaettuna useampaan eri osaan. Vasta vuosisadan lo

Kolmen suurmiehen sukulaisuus

Maassamme ilmestyi 1910-luvun lopulla hetken aikaa Genealogica -niminen aikakauslehti, johon alan asiantuntijat sekä harrastajat kirjoittivat sukuselvityksiä. Lisäksi mukaan mahtui paikallishistoriaa, yleistä Suomen historiaa sekä pohdiskelua sukututkimuksen tekemisestä arkistojen järjestelyä myöten. Näistä lehdistä voi pongata monta mielenkiintoista asiaa, joista tähän alle olen napsinut yhden - Osmo Durchmanin tekemän koosteen "kolmen ylipäällikö sekä entisen valtionhoitajamme keskinäinen sukulaisuus". Muistettakoon, että herra Durchmanilla ei luonnollisesti ollut mitään tietoa siitä, että ratsuväenkenraali Carl Gustaf Emil Mannerheimista sekä senaattori Per Evind Svinhufvudista tulisi vielä joku päivä tasavallan presidenttejä.