Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

12.7.2007

Henrik Wideniuksen lahjoitus

Turun Akatemian kamreeri Henrik Widenius testamenttasi 24.1.1792 päivätyllä lahjakirjalla Halikon pitäjälle 333 taalaria ja 16 killinkiä käytettäväksi vaivaiskassan hyväksi. Hän ja hänen puolisonsa Johanna Charlotta Mesterton olivat tähän lahjoitusajatukseen johtuneet ensiksikin siitä, että Henrik Wideniuksen isä Erik W. oli ollut seurakunnassa pitkän ajan kirkkoherrana ja nauttinut sinä aikana suuressa määrässä pitäjäläisten ystävyyttä.

Toisena motiivina näyttää olleen vakava halu lievittää köyhien lähimmäisten hätää. Testamentissa lausuttiin, että varoja oli käytettävä erittäinkin leskille ja turvattomille lapsille, jotka ovat tarpeessa, mutta eivät saa ruotuavustusta eivätkä halua kerjätä.

Kamreeri jakaa avustuksen pastorin kanssa yhdessä siten, että ensiksi ovat oikeutettuja Viikerlän talon sukulaiset. Sitten Metsäkulman yökunnan lapsista se, joka parhaiten lukee sisältä, saa virsikirjan ja paras ulkolukija 24 killinkiä. Etusijalla pidetään aina sitä, että eniten puutteessa olevat saavat. Se, mitä tämän jälkeen jää yli, jaetaan tarvitseville pitäjässä.

Täten vapautetaan Viikerlän talo vastaisuudessa suorittamasta ruotuavustusta, mihin kirkonkokouksessa 6.10.1793 yksimielisesti suostuttiin. Huomattava on, että kamreeri Widenius nimenomaan pyysi, ettei lahjoituksesta mitään mainittaisi sanomalehdissä. Seurakuntalaiset olivat lahjoituksesta erittäin kiitollisia.

Viikerlän oli Wideniusten kotitalo.

Pääoma jäi toistaiseksi Wideniuksen haltuun ja vuotuinen korko 20 taalaria käytettiin köyhien hyväksi. Asia oli muodollisesti hyvin heikoilla kantimilla, sillä piispantarkastuksessa vuonna 1807 totesi piispa J. Tengström, että kirkon hallussa olevassa lahjakirjassa ei ollut Wideniuksen allekirjoitusta ja että hänen 7.10.1795 antamansa velkakirja lahjavaroista oli vanhentunut ja kehoitti sen vuoksi järjestämään nämä asiat.

Rahaston suuruus oli pari vuotta myöhemmin noin 222 pankkotaalaria, v. 1846 116 hopearuplaa, 7 kopeekkaa ja vihdoin 1906 noin 800 markkaa. Pääoma oli sijoitettuna yksityisille lainanottajille. Ensimmäinen korkoerä lahjoituksesta oli 20 spesietaalaria, joka jaettiin jo vuonna 1793 seitsemälle eri henkilölle. Tilejä hoitivat ensin papit, sitten vuodesta 1873 kirkonisännät ja vihdoin 12.12.1886 rahasto siirrettiin kunnallislautakunnan hoitoon.



Lähde : V. J. Kallio : Halikon historia, Halikon seurakunta ja kunta, 1930




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Julmaa vanhuksen hoivaa

Liedon Ankan kylän Ryngöllä syntyi tammikuussa 1821 rusthollari Matti Heikinpojan ja Ulrika Jaakontyttären perheeseen tytär, jolle annettiin...