Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

6.7.2007

Väinämöisen ensiesiintyminen

Kansallissankari Väinämöisen ensimmäinen esiintyminen sanomalehtiemme palstoilla tapahtui maaliskuussa 1820. Ahmaksen Kukkolassa 25.3.1770 syntynyt Pekka Jaakonpoika Kukkonen, myöh. Gullsten, oli eräs Kalevalan syntyyn merkittävästi vaikuttaneista runonlaulajista.

Pekka toimi lukkarina Rovaniemellä ja tuohon aikaan ammatissa tarvittiin myös välskärintaitoja. Pekan opettajana toimi häntä kymmenkunta vuotta nuorempi lääketieteen opiskelija Sakari Topelius vanhempi. Ollessaan rokottamassa Kemin seudulla kuuli Topelius näitä runoja merkitsi niitä sitten muistiin.

Jotain kautta tieto runollisesta lukkarista kiiri aina Turun Yliopistoon saakka ja siellä suomenkielen tutkija Reinhold von Beckerin korviin. Vuonna 1819 von Becker lähti käymään Rovaniemelle kuullakseen omin korvin lukkarimme runolaulelmia.

Matkan aikana hän merkitsi muistiin mm. runot Kanteleen synty,
Ilman Immen Kosinta ja Väinämöisen polvenhaava. Ilman Immen Kosinta runo on nykyisin näkyvillä mm. Rovaniemen kirjastotaloon sijoitetussa Pekka Gullstenin muistotaulussa;

"Tuulicki Tapion neijti
hoicka hongelan miniä
Salakaarron kaunis vajmo
istu ilman vembeleellä
taivon kaarella kajotti"


Seuraavan vuoden kevättalvella julkaisi von Becker kirjoitelmia Väinämöisestä Turun Wiikko-Sanomissa. Nämä maaliskuussa ilmestyneet tarinat ovat ilmeisestikin ensimmäiset sanomalehdissä olleet jutut Suomen kansallisrunoelmasta. Tuohon aikaan Elias Lönnrot oli 18 -vuotias nuorukainen. Lönnrotin latinankielinen väitöskirja Väinämöisestä ilmestyi 1827 ja lähteidensä joukossa hän mainitsee von Beckerin ja Topelius vanhemman kokoelmat.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Julmaa vanhuksen hoivaa

Liedon Ankan kylän Ryngöllä syntyi tammikuussa 1821 rusthollari Matti Heikinpojan ja Ulrika Jaakontyttären perheeseen tytär, jolle annettiin...