Marttilan Historia -teoksessaan Aulis Oja tekee selkoa mm. pitäjän varhaisimmista nimismiehistä. Aina 1700-luvun alkuun saakka nimismiehinä pystyivät toimimaan myös talonpojat. Sen jälkeen virkaan valittiin vain hallintokoulutuksen saaneita henkilöitä.
Marttilan 1600-luvun nimismiesten joukossa on eräs hyvin harvinainen henkilö, Kaisa Martintytär Sassi. Hän oli Krouvin kylän Sassin talon emäntä, jonka ensimmäinen puoliso oli ollut vuosien 1615-17 ja 1618-1629 nimismies Tapani Kreunpoika, samaisen talon isäntä. Tapanin kuoltua 1629 meni leski Kaisa uusiin naimisiin Perttelin Valkjärveltä kotoisin olleen luutnantin, sittemmin kapteenin, Simo Heikinpojan kanssa.
Kaisa Martintytär Sassi hoiti Marttilan nimismiehen tointa vuosina 1629-32. Sen johdosta, ettei maaherra halunnut naisen hoitavan tällaista tointa ja että Ollilan kylän Knuutilan isäntä Knuutti Simonpoika oli tehnyt maaherralle kantelun Kaisan pitäjältä kokoomasta laittomasta verosta, Marttilan käräjillä joulukuussa 1631 käsiteltiin koko nimismiesasiaa.
Kun kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja maaherran käskystä tiedusteli, eikö Kaisan uusi aviomies Simo Heikinpoika tai joku muu pitäjän isäntämiehistä halunnut ottaa nimismiehen tointa hoitaakseen, kaikki vastasivat kieltävästi ja ilmoittivat yksimielisen tahtonsa olevan, että Krouvin emäntä saa edelleenkin toimia heidän nimismiehenään. Pitäjäläiset perustelivat kantaansa mm. sillä, että Kaisa aina laittoi hollikyytipojille hyvät eväät kyytimatkan ajaksi, mitä muut nimismiehet eivät tietenkään tehneet.
Mitä sitten Knuutilan isännän kantelussaan ilmoittamaan laittomaan veroon tuli, pitäjäläiset selittivät, että he itse olivat vapaaehtoisesti keränneet keskuudestaan vähäisen vilja-avustuksen - pari kolme kappaa talolta - saadakseen Kaisan pysymään nimismiehen toimessa siitä huolimatta, että tulipalo oli vuonna 1630 tuhonnut kaikki hänen rakennuksensa ja tavaransa.
Lopulta parin epäonnistuneen valinnan jälkeen Simo Heikinpojasta lopulta nimismies vuosiksi 1634-1639.
Suomusjärvi Wikström ratsutila
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk... -
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre... -
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti