Kesäkuun viimeisenä päivänä 1903 tapahtui Wyomingin Hanna-nimisessä kaupungissa, sen Pacific-nimisessä kaivoksessa suomalaisittain kaikkien aikojen pahin teollisuusonnettomuus.Union Pacificin kaivoksen ensimmäisessä kulkuaukossa räjähti kello kymmenen aikaan aamulla. Tästä seurannut tulipalo sulki ulospääsyn noin 250 työvuorossa olleelta mieheltä. Rajun liekkimeren takia heitä ei voitu myöskään millään tavalla auttaa ulkopuolelta käsin. Lähellä kaivosaukon suuta työskennelleistä miehistä 28 löydettiin pian kuolleina. Kaivoksen sisällä varsinaisesta räjähdyksestä eloonjääneet menehtyivät putoavien kivien ja tukirakenteiden alle. Ratakiskon pätkiä ja hirsiä lensi aina sadan metrin päähän. Tuhon täydensi tulipalo, joka täytti kaivannon "yhtenä tulimerenä".
Räjähdyksen aiheutti lamppu, joka oli jostain syystä särkynyt. Kaivoksessa olleista 300 miehestä vain viitisenkymmentä pelastautui. Surmansa saaneista peräti 96 oli suomalaisia siirtolaisia. Heidän omaisensa, vaimot ja lapset, kulkivat päiväkausia kaivoksen ympärille odottaen epätoivoisesti viestiä miehiltään ja isiltään, sillä raivaustyöt veivät viikkoja elleivät kuukausia. Useimmat joutuivat katkerasti pettymään odotuksessaan, kun ruumiita vähitellen saatiin maanpinnalle tunnistusta varten.
Hannahin kaivoksen suomalaiset siirtolaiset olivat kokeneet kovia jo aiemminkin. Syksyllä 1892 kaivannon seinämästi irtosi tukipaalu, joka vyöryi tappavasti ylihärmäläisen Juho Rintamäen yli. Hän menehtyi välittömästi. Elokuussa kyseisenä vuonna ylistarolainen Antti Klinttu ammuttiin kaivoksessa tapaturmaisesti ja myöhemmin vuonna Oravaisissa syntynyt Jaakko Lunden sai pahat vammasta maanvyörymässä. Pienempiä onnettomuuksia oli jatkuvasti.
Vuonna 1900 Utahin Scofieldissä oli kuollut 63 suomalaista Hannahin tapaisessa onnettomuudessa ja Hannahin kaivokset saivat kokea kauhuja uudestaan 1908. Tuolloin sama ykköskuilu räjähti aiheuttaen ainakin 230 miehen kuoleman.
Hannahin sanotaan paikallisesti kaupungiksi, joka ei suostu kuolemaan. Vaikka kaivostyö on siellä lopetettu useita kertoja, on se myös aloitettu uudestaan muutamien vuosien välein. Alueen kaivoshistoriaan voi tutustua mm. kaupunginmuseossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti