Efraim, Suomen sodan veteraani

Efraim Mikonpoika Björnin (kirj. myös Biörn) elämään mahtui melkoinen määrä tapahtumia. Hän syntyi Salon Närvelässä lokakuussa 1786 reserviläinen Mikko Björnin ja Maria Juhontyttären perheeseen. Närvelä oli kruunun omistama sotilaspuustelli. Nykyisin paikka on Salon Sirkkulan kaupunginosassa. Efraim jäi puoliorvoksi vain vajaan kolmen vuoden iässä, sillä isä Mikko menehtyi loppuvuodesta 1788.

Noin 20 vuoden iässä, vuosien 1803–1808 välisenä aikana tapaamme Efraim Björnin Salon Alhaisten talon mailla asuvana[1] reservin sotilaana. Vuonna 1811 hän muuttaa läheisen Kankareen talon maille, mutta tätä ennen hän on rippikirjan mukaan aikonut mennä naimisiin. Jostain syystä häät peruuntuivat, sillä kihlakunnanoikeuden antamalla päätöksellä aiottu liitto on purkautunut[2]. Toisaalta heti perään Kankareelle muutettuaan Efraim on sekaantunut hämäriin puuhiin. Hänelle langetettiin tuomio osallisuudesta ryöstöön[3].

Suomen sotaan 1808–1809 Efraim ehti myös osallistua, mutta tämä tieto löytyy ainoastaan hänen kuvassa näkyvästä hautamuistomerkistä. Harmillisesti miestä ei tunnuta mainittavan vuosien 1804–1807 Turun läänin jalkaväkirykmentin värväysluetteloissa.

Avioelämän makuun Efraim pääsi vihdoin 1819 mennessään naimisiin perniöläisen Maria Dahlin kanssa. Tuossa vaiheessa miehemme oli varakorpraali. Autonomian ajan ensimmäisinä vuosina ruodut oli säätyjen pyynnöstä vapautettu sotaväen pidosta. Sen sijaan ne maksoivat ns. vakanssimaksuja, jotka säilyivät vuoteen 1889 saakka. Vuonna 1812 perustettiin 2 värvättyä jalkaväkirykmenttiä ja 1 jääkärirykmentti, jotka muutettiin tarkk’ampujapataljooniksi vuonna 1827 ennen lopettamistaan vuonna 1830[4]. Efraim palveli em. jääkärirykmentin Turun komppaniassa[5].

Efraim kiertelee renkinä eri taloissa pitkin nykyisen Salon keskustan laitamia. Hänen ja Marian ensimmäinen aviolapsi syntyy Kaukvuoren kylässä kesällä 1821 saaden nimekseen Adolf. Tosin jo tätä ennen, syksyllä 1818 perheeseen on rippikirjan mukaan syntynyt poika Efraim Wilhelm. Häntä ei löydy Salon tai Uskelan kastettujen luetteloista. Joka tapauksessa Efraim Björn on torpparina Kaukvuoren Ylhäisten Kenkkallion mökissä 1820-luvulla[6]. Kauaa ei perhe siellä ole, sillä 1823 Efraimista tulee Salon kappalaisen puustellin renki. Samoihin aikoihin heidän esikoisensa Efraim Wilhelm kuolee.

Taas kerran perhe muuttaa, tällä kertaa Röykkälään. Siellä syntyy poikalapsi, joka saa edellisenä vuonna kuolleen isoveljensä nimen Efraim Wilhelm. Röykkälästä Efraim Björn muuttaa vaimonsa ja kolmen poikansa kanssa Kemiöön 1826[7]. Johan Gustaf nimen saanut poika ehti syntyä Salossa juuri ennen muuttoa. Björnit asuivat ensin Kalmusnäsin eli suomeksi Sapalahden kartanon mailla[8]. Johan Gustaf kuoli noin kuuden vuoden iässä, kun taas isoveli Adolf lähti Perniöön rengiksi vain 16 vuoden iässä. Samoin Efraim Wilhelm vastaavasti Halikkoon 1841.

Kun tullaan 1840-luvulle, on Efraim Björnistä tullut tiilentekijämestari Kemiön Gammelbyn kylään. Poika Efraim Wilhelm on palannut vanhempiensa luokse työskenneltyään renkinä lähiseuduilla[9]. Puoliso Maria Dahl menehtyy toukokuussa 1857, mutta jo seuraavana vuonna Efraim solmii uuden avioliiton niin ikään perniöläisen Maria Lagerströmin kanssa. Hän saapuu Kemiöön muuttokirjalla nro 109[10] vuonna 1858. Kovin kauaa tämä jo hieman varttuneempaan ikään ehtineiden puolisoiden liitto ei ehdi olla koossa, sillä Efraim kuolee kesällä 1861. Maria Lagerström menehtyy taasen syksyllä 1863[11].

Efraim Björnin muistoksi pystytetty rautaristi uhmaa edelleen ajan hammasta kesällä 2023.

 

---

[1] Salo rippikirja 1803-1808 (AP I Aaa:7)  Sivu 143

[2] Salo rippikirja 1809-1814 (AP I Aaa:8)  Sivu 154

[3] Salo rippikirja 1809-1814 (AP I Aaa:8)  Sivu 126

[4] https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/palvelus-armeijassa

[5] Salo-Uskelan seurakunnan arkisto - I Ca:3 Salon syntyneiden luettelot 1768-1820, jakso 33, sivu 59-60: Wigde 1818-1820; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5864254102&aineistoId=1266916452 / Viitattu 20.7.2023

[6] Salo rippikirja 1822-1827 (AP I Aaa:10)  Sivu 59

[7] Kemiön seurakunnan arkisto - I Ba:1 Seurakuntaan muuttaneiden luettelot 1806-1878, jakso 63, sivu 123-124: 1826; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5853742357&aineistoId=1255857100 / Viitattu 21.7.2023

[8] Kemiö rippikirja 1830-1842 (AP I Aa:15)  Sivu 845

[9] Kemiö rippikirja 1845-1851 (AP_II I Aa:16b)  Sivu 617

[10] Kemiön seurakunnan arkisto - Muuttokirjat 1856-1859, jakso 332: Maria Lagerström; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5889116486&aineistoId=1256339256 / Viitattu 21.7.2023

[11] Kemiö rippikirja 1859-1865 (AP I Aa:18)  Sivu 480