Sudentappaja Elg

Kaukainen sukulaiseni Greta Stina syntyi Kiskon Kajalan Pakkan eli Kuokan rälssitilalla syksyllä 1821[1]. Hänen isänsä Johan Michelsson oli tuohon aikaan talon lampuotina. Äiti Lisa Pehrsdotter oli kotoisin Vähä-Kiskon talosta. Noin 21 vuoden iässä Greta Stinan vei vihille Haapaniemen myllärin poika Isaac Pihlström. Tämä Pihlström suku oli lähtöisin viereisestä Pohjan pitäjästä, mutta Isaac oli syntynyt Haapaniemessä vuonna 1817. Vuosien 1842–1851 välisenä aikana Pihlströmin perheeseen syntyi seitsemän lasta[2]. Kevättalvella 1853 Isaac kuitenkin menehtyi vain 35 vuoden iässä.

Uusi puoliso löytyi pikaisesti omasta pihapiiristä, sillä myllärin renki Abraham Elg ja Greta Stina vihittiin vuoden 1854 viimeisenä päivänä. Vihkiminen tapahtui heidän kotimökissään ja sen suoritti kirkkoherran apulainen Gustaf Oskar Aspelin[3]. Tästä avioliitosta syntyi kaksi lasta. Abraham Elgin isä Abraham oli ollut töissä Orijärven kaivoksilla, äiti Anna Emanuelsdotter Lindström oli puolestaan kotoisin Haapaniemen Lankilan talosta.

Torppariksi siirtyi vähitellen poika Karl Isak Pihlström, mutta Greta Stina ja Abraham asuivat edelleen samassa mökissä vielä siirrettäessä uudelle vuosisadalle[4]. Abraham Elg siirtyi ajasta ikuisuuteen joulukuussa 1900 ja Greta Stina maaliskuussa 1904. Abrahamin ja Greta Stinan poika Johan Evert otti käyttöön J.V. Snellmanin 100 -vuotissyntymäjuhlan yhteydessä 12.5.1906 sukunimen Hirvi. Hänet mainitaan rippikirjassa 1900-luvun alussa entisenä teurastajana.

Abraham Elg pääsi oikein sanomalehteen heinäkuussa 1881. Tuolloin Sanomia Turusta[5] lehdessä kerrottiin seuraavaa:

Tapettuja petoja.

Kiskosta kirjoitetaan meille, että ent. torppari Abraham Elg Haapaniemen säterin mailla oli wiime maaliskuun 27 p:nä ehtoolla ampunut sutta sillä seurauksella että peto pahasti haawoittui waan ei kuitenkaan kuollut. Silloiselta pyryilmalta ei sen jälkiä saattanut seurata, mutta kesäk. 15 p:nä tawattiin kuollut susi noin wenäjän wirstan matkassa siitä paikasta, missä yllä kerrottu tapahtui. Haaskaa tutkittaissa huomattiin kylkiluissa kaksi luotia, jotka oliwat samanlaisia kuin Elgin käyttämät. Samaan aikaan tawattiin toinenkin kuollut susi Lopen kylän metsässä. Sen luullaan kuolleen myrkystä, mutta ei woida saada selwille kenen ansioksi se on luettawa, sillä moni oli myrkkykapsuloita ulkona pitänyt.

---

[1] Kiskon seurakunnan arkisto - I Ca:2 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1796-1852, jakso 150, sivu 292-293: 1821; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5919905045&aineistoId=1256662704 / Viitattu 16.7.2023

[2] Kiskon seurakunnan arkisto - I Aa:21 Rippikirja, Nyländska delen 1849-1855, jakso 22, sivu 20: Haapaniemi Rå och Rörs hemman Emanuel Emanuelsson Lindström; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5855754661&aineistoId=1256409534 / Viitattu 16.7.2023

[3] Kiskon seurakunnan arkisto - I Eb:1 Vihittyjen luettelot 1683-1874, jakso 121, sivu 20-21: 1854; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5919830077&aineistoId=1256714966 / Viitattu 16.7.2023

[4] Kisko rippikirja 1900-1910 (AP I Aa:11)  Sivu 59 Haapaniemi

[5] Sanomia Turusta, 19.07.1881, nro 83, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/494268?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kuva - sudenraudat, Valonen, Niilo, kuvaaja 1948 - Museovirasto