Kutsukaa kätilö

Lokakuun 25. päivänä 1778 järjestettiin Vihdin kirkossa jumalanpalveluksen jälkeen yleinen pitäjänkokous[1], johon osallistuivat seurakunnan kirkkoherra ja pitäjän talonisännät. Kokouksessa rovasti esitti seuraavan asian: Kuninkaallinen lääkintäkollegio oli helmikuun 28. päivänä lähettänyt kirjeen, jossa viitattiin Hänen Majesteettinsa Kuninkaan edellisen vuoden lokakuun kirjelmään sekä armollisesti vahvistettuun kätilöohjesääntöön. Kirjeessä pyydettiin maaherroja huolehtimaan siitä, että kaikissa pitäjissä, joissa ei ollut valantehnyttä kätilöä, valittaisiin yksi tai useampi kätilöoppilas Tukholman yleiseen kätilöopistoon lähetettäväksi Kynttilän- tai Mikkelinmessun aikaan.

Rovasti kertoi, että tuomiokapituli oli velvoittanut kirkkoherrat edistämään tätä hyödyllistä hanketta, ja kuninkaan käskynhaltija oli vaatinut ohjesäännön toteuttamista julistuksessa, joka oli luettu kirkossa. Hän kehotti seurakuntalaisia joko kutsumaan kätilön Tukholmasta tai lähettämään sinne oppilaan. Pitäjäläiset tunnustivat "alamaisella kunnioituksella Majesteetin armollisen huolenpidon" ja päättivät ryhtyä toimiin. He antoivat valtiopäivämies Heikki Tarttilalle, joka oleskeli Tukholmassa, tehtäväksi tiedustella, löytyisikö kätilö, joka osaisi sekä ruotsia että suomea, ja millä ehdoin tämä olisi saatavilla. Muussa tapauksessa oli tarkoitus lähettää oppilas Tukholmaan.

Heikki Tarttila, joka käytti puumerkkiä kirjoittamisen sijaan, sai tammikuun 24. päivänä[2] seuraavana vuonna ilmoitettua, että Tukholmasta löytyisi kätilö seuraavin ehdoin: matkarahoiksi Suomeen 16 riikin talaria ja 32 killinkiä, vuosipalkaksi kappa rukiita taloa kohden, ja jokaisen kätilön apua saavan vaimon tuli varojensa mukaan antaa jotain ylimääräistä. Näihin ehtoihin suostuttiin, ja asiasta lähetettiin pöytäkirjanote mainitulle kätilölle. Maaliskuun 21. päivänä kirkkoherra ilmoitti[3], että kätilö oli hyväksynyt tarjouksen ja saanut kuninkaallisen lääkintäkollegion määräyksen lähteä Suomeen. Hän oli jo matkalla, ja kuninkaallinen hovisaarnaaja oli lainannut hänelle matkarahat, jotka pyydettiin kiireellisesti lähettämään takaisin. Kassat olivat kuitenkin niin vähäiset, että summa päätettiin jakaa manttaalin mukaan talollisten maksettavaksi.

Valitettavasti kätilö, perniöläisen kersantti Cumlanderin vaimo, ei pitänyt lupaustaan, vaan matkusti Suomeen tultuaan suoraan Perniöön. Hän pyysi lääkintäkollegiota määräämään hänen tilalleen tyttärensä Stina Liisa Cumlanderin, joka oli Tukholman kätilöopistossa oppilaana. Pitäjäläiset suostuivat tähän ehdolla, että jos tytär ei tulisi, äidin tuli saapua seuraavan elokuun aikana. Heinäkuun 13. päivänä esitettiin kuitenkin kersantin kirje, jossa hän totesi ehtojen olevan riittämättömät ja vaimoaan sekä tytärtään vaivaavan ylpeyden, joka estäisi heitä palvelemasta talonpoikaisvaimoja.

Tämän vuoksi pitäjäläiset päättivät luopua yrityksestä saada jompikumpi henkilöistä kätilöksi. Rovasti merkitsi pöytäkirjaan, että seurakuntalaisia voidaan pitää onnekkaina, ettei heidän toiveensa toteutunut. Maksettu etumaksu päätettiin kuitenkin periä takaisin, mutta tapauksen seurauksena kätilön hankkiminen pitäjään viivästyi huomattavasti[4].

 

Kuva - Catherine Monvoisin (ca 1640-1680), barnmorska, spåkvinna och giftblandare, avrättad för häxeri 1680 / Le Portrait de la Voisin - Lund University Library

---

[1] Vihdin seurakunnan arkisto - Pitäjänkokousten pöytäkirjat 1759-1791, jakso 43: 25.10..1778; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6262672456&aineistoId=1837960622 / Viitattu 5.6.2024

[2] Vihdin seurakunnan arkisto - Pitäjänkokousten pöytäkirjat 1759-1791, jakso 45: 25.10..1778; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6262672450&aineistoId=1837960622 / Viitattu 5.6.2024

[3] Vihdin seurakunnan arkisto - Pitäjänkokousten pöytäkirjat 1759-1791, jakso 46; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6262672441&aineistoId=1837960622 / Viitattu 5.6.2024

[4] Kätilölehti, 01.10.1935, nro 10, s. 18