Alenevaa säätykiertoa?

1900-luvun alun sukukirjoissa puhuttiin nykylukijan korviin huvittavasti alenevasta säätykierrosta. Bergholm käytti usein lausetta "vajosi rahvaaseen". Vuonna 1726 aateloidun Anders Munsterhjelmin kohdalla tätä seikkaa voidaan tutkia mielenkiintoisella tavalla.

Suvun esi-isänä omassa esityksessäni on Turun kaupungin pormestari Berndt Riggertsson Munster, joka vuonna 1676 mainitaan myös valtiopäivämiehenä. Arvonsa mukaisesti hän tuli kuoltuaan haudatuksi Turun tuomiokirkkoon.

Berndtin avioliitosta Margareta Thesslefin kanssa oli noin vuonna 1667 syntynyt poika Anders. Hän kirjoitti itsensä ylioppilaaksi 1679 ja viittä vuotta myöhemmin hänet tavataan hovioikeuden auskultanttina. Ilmeisen tarmokas Anders eteni urallaan asiakirjakirjurista aina Turun hovioikeuden varapresidentiksi vuonna 1723. Tästä virasta hän sai eron 1747.

Vuonna 1726 Anders M. aateloitiin ja hän otti käyttöön sukunimen Munsterhjelm. Mainittu vuonna hän oli Turun ja Porin läänin vt. maaherrana ja 1740-luvun alussa valtiopäivämiehenä.

Anders M. oli kahdesti naimisissa, ensin Beata Starensköldin ja sitten Margareta Bockmöllerin kanssa. Ensimmäisestä aviosta syntyi vuoden 1700 paikkeilla tytär Anna Margareta.

Anna Margaretan vei vihille Isak Wessman, Ala-Satakunnan kihlakunnan kruununvoudin poika. Isakin vaiheikkaan uran huippuna lienee ollut Etelä-Pohjanmaan tuomiokunnan tuomarin virka 1735, josta hänet sitten erotettiin 1752. Isak W. omisti Sauvossa Lautkankareen rusthollin l. ratsutilan.

Isakin ja Anna Margaretan tytär Catarina Charlotta syntyi Mouhijärvellä toukokuussa 1733 ja avioitui Sauvossa vuonna 1758 kruununvouti Anders Mansnerin kanssa. He asuivat perheineen Kemiön Orsnäsissä. Anders Mansnerin ensimmäinen puoliso oli ollut C. Dahlström.

Perheen esikoisena syntyi huhtikuussa 1760 poika Carl Gustaf. Isänsä tavoin Carl Gustaf toimi kruununvoutina. Ura tosin vei hänet kauaksi syntymäseudusta. Hän avioitui 1767 Pieksamäellä Catarina Margareta Aspen kanssa. Pieksamäellä myös syntyi heidän kasteessa nimen Carl Niclas saanut poikansa vuonna 1785.

Carl Niclas Mansner mainitaan merimiehenä hänen mennessään vihille taloudenhoitaja Ingeborg Juntilaisen kanssa Turun suomalaisesssa seurakunnassa vuonna 1806. Tultaessa 1810-luvulle löytyy perhe Tammelan pitäjän Liesjärven kylän Harjun talosta, jossa isä Carl Niclas on kartanonvoutina.

Perheessä oli useita lapsia, joista tytär Carolina syntyi 1813. Hän meni vuonna 1849 Raisiossa naimisiin vanuttaja Jacob Fredrik Henrikssonin kanssa. Perheelle syntyi Raision aikoina ainakin kolme lasta, joista tytär Maria Carolina meni naimisiin Kalle Matti Malmbergin kanssa. Kalle Matti oli piika Maja Justina Johansdotterin avioton poika Yläneen pitäjästä.

Kalle Matti työskenteli Yläneellä ja Pöytyällä renkinä. Raisiossa hän asui 1870-luvuulla ja viimeistään vuodesta 1881 lähtien oli Turun Raunistulan Vätin talon maatorpparina. Sieltä hän jotain kautta siirtyi lopulta Liedon Pahkan muinaislöydöistä kuuluun kylään Jaakkolan talon isännäksi.

Näin oltiin reilussa 150 vuodessa tultu aateloidusta valtiopäivämiehestä Turun Raunistulan torppariin. Berndt Munsterin jälkeläisten muita sukulinjoja seuraamalla päädyttäisiin mm. Tikkurilan maalitehtaan perustajaan, valtiopäivämies Anders Lorentz Munsterhjelmiin (1803-1893). Jälkimmäisen henkilön elämänvaiheista on jäänyt runsaasti dokumentteja ja tietoa. Toisaalta Raunistulan torpparimme ei juuri jättänyt jälkeensä mitään konkreettista. Joka tapauksessa molempien elämänurat ovat jälkeläisten kannalta olleet yhtä tärkeitä :-)


Munsterhjelm Wessman Starensköld