Ruokatavarakauppias Lindfors ja perhe

Helsinkiläinen ruokatavarakauppias Daniel Lindfors syntyi vuonna 1794. Reilun 30 vuoden iässä hän aikoi mennä naimisiin erään Sofia Helena Koenikan kanssa, mutta syystä tai toisesta tämä avioliitto päättyi jo ennen alkamistaan erokirjeeseen. Seuraavan vuoden loppusyksyllä Daniel onnistui kuin onnistuikin astelemaan alttarille vieressään värjärintytär Johanna Kristina Procopaeus, joka oli miestään 13 vuotta nuorempi.

Danielin sukujuuria en ole jäljittänyt, mutta Johanna Kristinan esivanhemmat isänpuolelta ovat ennestään tuttuja. Sukututkimuksessa kannattaa aika-ajoin tietyllä tapaa laajentaa omaa näkemystään ja yksi tapa tähän on tutkia tietyn henkilön sukupiiriä. Niinpä Johannan tapauksessa listasin oheen hänen lähes 40 pikkuserkkua. Vaikka ennen pidettiin sukua ehkä suuremmassa arvossa kuin nykyisin, on vaikea arvioida Johannan yhteydenpitoa näin laajaan verkostoon.

Kauppias Lindfors ja värjärintytär Procopaeus saivat kymmenen lasta vuoteen 1850 mennessä. Isä Danielin menehtyessä maaliskuussa 1856 jäi häntä kaipaamaan puoliso Johannan lisäksi kahdeksan lasta. Näistä kahdeksasta lapsesta tytär Emilia Sophia oli syntynyt vuonna 1843. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän meni naimisiin Suomen Kaartissa palvelleen ratsumestari Fredrik Walleniuksen kanssa.

Emiliaa 14 vuotta vanhempi velipoika Karl Erhard kävi Helsingin yläalkeiskoulua vuosina 1843-46 ja edelleen yksityislyseota 1846-48. Viimeksi mainittuna vuotena hän pääsi ylioppilaaksi. Hän kirjoittautui samalla Helsingin Yliopistoon, mutta antautui kuitenkin kauppiaaksi isänsä tavoin. Hän kuoli melko nuorella iällä kesällä 1867 ja saman vuoden lokakuussa Suomen Wirallinen Lehti sai julkaistavakseen oheisen kuulutuksen "kauppa-konttoristi Kaarle Erhard Lindfors-wainajan" velkoihin liittyvistä seikoista.

Karl Erhardin pari vuotta nuorempi veli Vilhelm Theodor kirjoittautui samaan aikaan veljensä kanssa Helsingin yläalkeiskouluun. Sieltä hän vuonna 1848 matkasi Porvoon lukioon syyskaudeksi. Ylioppilaaksi hän pääsi isoveljeään selkeästi heikommilla arvosanoilla helmikuussa 1850. Tammikuussa 1854 hänet merkittiin lääketieteellisen tiedekunnan matrikkeliin, mutta opinnot päättyivät Vilhelmin varhaiseen kuolemaan kolmen vuoden kuluttua.

Äiti Johanna Kristina asui sittemmin leskenä Helsingissä missä hänen miesvainajansa nimi säilyi yrityksen nimenä. Varsinaista puutetta ei Johanna perheineen varmaankaan kärsinyt, koska Danielin jälkeensä jättämän talon arvo oli peräti 43 000 ruplaa.

Johanna Kristina Procopaeus kuoli vuonna 1879 ja luonnollisesti viralliset lehdet suomeksi ja ruotsiksi julkaisivat kuulutuksia niitä velkojia varten, joilla saattoi olla kuolinpesästä saatavia. Sukututkijalle Historiallisesta sanomalehtiarkistosta löytyvät kuolinilmoitukset ovat oivia työkaluja sukulaisten keräämisen kannalta. Johannaa jäivät kaipaamaan tyttären ja pojan lisäksi vävy, miniä ja kolme lastenlasta. Epäselvissä tapauksissa tämä toteamus saattaa toimia ratkaisevana askeleena tutkimuksille. Sinänsä voi ihmetellä sitä jatkuvuutta, mitä suomalaisissa sanomalehdissä ilmestyvät kuolinilmoitukset vielä vuonna 2008 edustavat. Ilmoituksen muoto ja kieliasu eivät juurikaan ole muuttuneet sitten 1800-luvun loppupuolen.

Kommentit

Suositut tekstit