Kotisivuilleni nimensä antanut Varolan yksinäistalo Lohjalla oli saman suvun hallussa vuodesta 1557 aina vuoteen 1878. Nimensä tämä suku muodosti kotitilastaan latinaisella päätteellä. Ilmeisesti vaikuttimia haettiin Turusta saakka, koskapa jo 1600-luvun puolella silloinen isäntä pisti poikansa Henrikin katedraalikouluun.Tämä vuoden 1658 paikkeilla syntynyt Henrik pääsi ylioppilaaksi vuoden vaihteessa 1681-82 ja toimi sitten Lohjalla pedagogion opettajana vuosisadan lopulla.
Varolassa isännyys siirtyi isältä vanhimmalle pojalle aina 1800-luvun alkupuoliskolle saakka. Viimeinen miespuolinen Warelius talossa oli vuonna 1771 syntynyt Johan Henriksson. Hänet mainitaan isäntänä vuosina 1823-1834. Viimeksi mainittuna vuonna Johan kuoli ja leskiemäntä Anna Stina otti talon haltuunsa. Johanilla ja Anna Stinalla oli ainakin kolme aikuiseksi elänyttä poikaa, mutta näistä vanhin Kustaa Adolf oli jo 1826 muuttanut Suomusjärvelle. Kustaa Adolfin veli Henrik avioitui Pusulaan ja työskenteli siellä pitäjänpuuseppänä. Kolmas veljeksistä oli Isak Wilhelm, josta olen kirjoitellut jo aiemmin.
Varolan isännäksi tulikin sitten em. veljeksien lanko, Abraham Hällström. Hän oli kotoisin Lohjanjärven toiselta rannalta, Lylyisten Hentin talosta. Hänen isänsä oli Mats Matsson ja äitinsä Anna Stina Carlsdotter. Anna Stina oli Abrahamin isän kuoleman jälkeen mennyt naimisiin Sammatin Myllykylän Lätin talossa syntyneen Erik Johan Stenströmin kanssa. Avioituessaan Ulrika Sofia Vareliuksen kanssa oli Abraham ehtinyt 33 vuoden kypsään ikään. Varolassa pariskunnalle syntyi kolme lasta, joista keskimmäinen kuoli lapsena.
Perheen kuopus Abraham Wilhelm syntyi maaliskuussa 1842 ja asui kotitalossaan naimattomana. Toukokuussa 1868 sekä Abraham Wilhelm että äitinsä Ulrika Sofia menehtyivät vain muutaman viikon välein. Isä Abraham oli kuollut jo yhdeksän vuotta aikaisemmin. Perheen esikoistytär Maria Elvira oli mennyt jo 1850-luvun lopulla naimisiin lähellä sijainneessa Torholassa syntyneen Karl Henrik Thunbergin kanssa. Niinpä vävy Thunberg tuli uudeksi isännäksi, mutta valitettavasti hän kuoli vain 39 vuoden iässä joulun aikaan 1873. Maria Elvira emännöi sitten leskenä Varolaa vuoteen 1876, kunnes antoi sen vuokralle.
Ulrika Sofia Varelius oli Varolan viimeinen ao. sukunimeä käyttänyt asukki. Näin monisatavuotinen Wareliusten taru paikalla oli päättynyt. Lähiseudulla asui useita Ulrikan miespuolisia sukulaisia, mutta heillä ei ilmeisesti ollut halua tai mahdollisuutta muuttaa esivanhempiensa kantatilalle.
Niinpä vuonna 1878 tytär Maria Elvira myi Varolan suvun ulkopuolelle. Uudeksi omistajaksi tuli ensin Vihdistä tullut Viktor Edvard Åström, hänen jälkeensä Fredrik Sahlstedt ja sitten Henrik van Gilse van der Pals. Viimeksi mainittu perusti Varolaan koulun. Omistajuus vaihtui tämänkin jälkeen ja Suomen Maatilat -kirja kertoi vuonna 1931 isäntänä olleen Eino Litzenin. Kuvassa näkyvä päärakennus on kuitenkin vanhempaa perua ja rakennuttu jo em. Johan Henrikssonin aikaan.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti