
Vähitellen hänelle kertyi muita virkoja ja liike-elämän puolella Jacob laajensi toiminaansa laivanvarustukseen sekä teollisuuteen. Vuodet 1742-43 hän joutui toimimaan Tukholmasta käsin ns. pikku vihan aikaan. Muutaman vuoden päästä hän kuitenkin oli jo Suomessa ja omisti mm. vuonna 1748 rakennetun Åvikin lasitehtaan osakkuuden Somerolla. Jacob Bremerin suuren tarmokkuuden osoituksena voi pitää hänen toimintaansa turkulaisen teollisuuden merkittävänä alullepanijana. Vuonna 1757 Bremer perusti

Ihmeellisintä tässä on se tosiseikka, että herra Bremerillä ei ollut lainkaan omaisuutta hänen aloittaessaan kauppiasuransa. Hänen vanhempansa eivät jättäneet pojalleen perinnöksi maaomaisuuksia tai kiinteistöjä. Hänen vaurautensa kasvoi yksinkertaisesti valtavalla työteliäisyydellä, säästäväisyydellä ja tarkalla suunnittelulla. Jacob Bremerin vaatimatonta luonneutta kuvaa se, että hän ei ottanut vastaan mitään niistä arvonimistä tai muista kunnianosoituksista, joita aikalaiset hänelle tarjosivat. Työ itsessään piti hänet tyytyväisenä.
Jacob Bremer oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso Margareta Pipping oli kotoisin Ruotsin Arbogasta. Hänen kanssaa Jacobilla oli
-001.jpg)
Jacob Bremer kuoli vuonna 1785 Turun rikkaimpana miehenä. Hänet haudattiin Piikkiön kivikirkon vierellä olevan, valurautaisen aidan ympäröimän komean muistomerkin uumeniin. Puoliso Ulrika Fredrika seurasi miestään huhtikuussa 1798.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti