Karjalohjan Pellonkylän Ylhäisten rusthollarina oli viimeistään vuodesta 1837 alkaen Kustaa Ekqvist, joka oli syntynyt Tammiston Isotalon ratsutilalla vuonna 1816. Hän oli rusthollari Niilo Ekqvistin ja tämän vaimon, Maija Stina Lönnqvistin seitsemästä lapsesta järjestyksessä kolmas.
Niilon ja Maijan perhe oli siinä mielessä erikoinen, että kaikki lapset ehtivät aikuisikään ja perustamaan oman perheensä. Tämän lisäksi heistä lähes kaikilla oli hyvin suuri jälkeläisjoukko ja niinpä Niilolla oli lapsenlapsia yksi vuoden jokaiselle viikolle eli peräti 52 kappaletta. Isoin perhe oli esikoispoika Karl Henrikillä ja hänen vaimollaan Eva Karellilla. Valitettavasti heidän 16 lapsestaan kolme lukuunottamatta kaikki kuoli aivan pieninä.
Pellonkylän Ylhäisten isännäksi tullut Kustaa meni naimisiin Kiskon Kurkelan kylän Heikolasta kotoisin olleen Helena Kustava Ljufströmin kanssa lokakuussa 1836. Ylhäisten talossa heille syntyi kuusi lasta. Näistä esikoistytär Eva Sofiasta tuli aikaa myöten Kuusian kylän Uudentalon rusthollari Johan Lietzenin vaimo. Perheen vanhin poika August Wilhelm Ekqvist viljeli vaimonsa kotitilaa, Karjalohjan Saarenpään ikivanhaa rusthollia. Hän oli ilmeisen arvostettu mies paikkakunnalla ja kuului mm. pitäjän kirkkoraatiin.
Evan ja Augustin veli Karl Kustaa isännöi Vihdin Vanjoen kylässä sijainnutta Karpin taloa ja oli naimisissa Erika Lovisa Lemströmin kanssa. Seuraavana syntynyt Nils Evert kuoli pienenä. Viides lapsi Matilda Kustava meni naimisiin Nummella maakauppiaana toimineen Gabriel Wilhelm HOlmbergin kanssa.Hän oli myös puolisonsa serkku Ljufströmien kautta.
Niilon ja Maijan kuopus, Nils Valfrid syntyi 1852 ja meni 26 vuoden iässä naimisiin Pusulan Martilan Knaapin talossa syntyneen Maria Grandellin kanssa. Maria isä Salomon G. oli ollu laivurina, mutta tullut avioliiton kautta Knaapin isännäksi 1854. Hän menehtyi jo neljä vuotta myöhemmin, Marian ollessa vuoden vanha.
Laajan jälkeläisjoukon kunnioitettu isoäiti Helena Kustava Ljufström kuoli joulun alla 1887 ja Uusi Suometar -sanomalehden etusivulla julkaistiin hänen kuolinilmoituksensa.
Pellonkylän Ylhäinen l. Ylhä oli vuodesta 1915 lähtien Väinö Ekqvistin hallinnassa. Tuolloin tilaan kuului reilut 140 hehtaaria maata, joka jakaantui jokseenkin puoleksi peltoon ja metsään. Tilan päärakennus kerrotaan Suomen Maatilat -kirjan mukaan rakennetun vuonna 1900. Väinön veljenpoika hankki Ylhän omistukseensa 1960-luvulla ja tila on edelleen Ekqvist-suvulla.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Tilan otti haltuunsa 1960-luvulla Väinö Ekqvistin vaimon veljen poika. T
VastaaPoistaTilan otti haltuun 1960-luvulla Väinö Ekqvistin vaimon veljen poika.
VastaaPoista