Katolinen kirkko oli todellinen suurmaanomistaja Suomessa ennen uskonpuhdistusta. Väinö Voionmaa teki aikoinaan selkoa mm. Länsi-Uusimaan keskiaikaisista maanomistuksista ja toteaa Karjaan pitäjän osalta seuraavaa;
Inkoon, Lohjan ja Karjaan etsikkokäräjillä 7. päivänä maaliskuuta 1405 takaisin kruunun alle peruutettujen tilain joukossa, jotka Albrekt Mecklenburgilaisen kuninkaaksi tulemisen jälkeen olivat joutuneet "fran krunaen oc vnder fraelse" mainitaan myöskin Lepin kylässä oleva melkoisen suuri kirkkotila (jtem kirkionne godz, halff andra skat mark j Leppo). Kun asiakirjassa on yleensä mainittu ne, joilta tilat otettiin pois, on tässä nähtävästi kysymys Albrekt kuninkaan hallitukseen tulemisen jälkeen kirkon ja kirkollisen rälssin alaiseksi joutuneen tilan palauttamisesta takaisin verotilaksi. Valitettavasti ei meillä ole tietoja tämän kirkkotilan muista vaiheista.
Toinen ja pysyvämpi maaomaisuus on Karjaan kirkolla ollut nykyisen Meltolan kylässä lähellä jokea, peninkulman verran kirkosta koilliseen päin. Tilan peruutti Kustaa Vaasa kruunulle, mutta jo 6. päivänä joulukuuta 1555 se luovutettiin takaisin kirkollisiin tarkoituksiin kuninkaallisella kirjeellä, josta käyvät ilmi tilan aikaisemmat vaiheet (att Wij aff synnerligh gunst och Nådhe haffwe vndt och effterlåthit, som wij och nu, medh thette wårt öpne bref vnne och effterlåthe åth thenne wår troo vndersåthe Oss elskelige Her Madtz Petri Kyrkioherde i Karis Sochn, må och skall niutta, bruke och behålle vnder Prestebordet ther sammastedtz Den Skattmark Jordh vhti Mögelbolstadebij i för:ne Karess Sochn och hans Effterkommander, medh sådane Frijheet, som hans Antecessores före honom dher hafft haffwe och Her Erich Axellsons Breff ther om förmäler, Att för:de Jordh är giffwen Kyrckien vthj Testamentte och Prestebordhet till fyllning etc).
Tila siis oli keskiajalla annettu testamenttilahjana kirkolle käytettäväksi papin tulojen lisäämiseksi. Aikalaisille oli selvää, että lahjatilan oikea omistaja oli kirkko. Vuoden 1541 verokirjassa mainitaan tämä omistus sanoilla "Enn haff:f kirkenn 1 skattemch och görs mandrecht aff", mistä näyttää ilmenevän, että lahja oli verraten myöhäinen, koska se ei nauttinut rälssioikeutta, vaan maksoi eräitä veroja kruunulle.
Puheenaoleva keskiajan kirkkotila on selvästi se Meltolan kylässä sijaitseva Mengels -niminen tila, joka mensaalitilana kuului vuoteen 1945 saakka pitäjän kirkkoherran virkataloon. Käytännössä tila oli jaettuna Övre- ja Nedre Mengelsin puolikkaisiin, joita hoitivat tilanvuokraajat l. arrendaattorit.
Karjaan kirkko omisti keskiajalta alkaen myös Rysholmen ja Torsholmen nimiset saaret Snappertunan edustalla.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti