Mennander -suku Loviisassa

Karjalohjan Kuusian kylän Isotalon ja sen jaon jälkeen Vanhatalon isäntä Abraham Heerman oli naimisissa Katteluksen rusthollarin tyttären, Magdalenan kanssa. Pariskunnalla oli neljä lasta, joista ainakin kolmella oli omaa perhettä.

Esikoispoika Johan meni naimisiin läheisen Långvikin kylän Tavian rusthollarin tyttären, Christina Tavoniuksen kanssa ja jäi kotitalonsa isännäksi.

Paria vuotta nuorempi sisar Maija Stina Heerman oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli Lohjansaaressa sijaitsevan Marttilan kylän Tervan talollinen Erik Martelin. Erik kuoli vuonna 1809 ja lähes
täsmälleen vuotta myöhemmin Maija Stina avioitui Johan Bomanin kanssa, josta samalla tuli Tervan uusi isäntä.

Näiden kahden sisaruksen välissä syntyi nimen Nils saanut poikalapsi, mutta hänen myöhemmistä vaiheistaan en ole onnistunut löytämään mitään tietoja.

Lapsikvartetin nuorimmainen Ulrika syntyi marraskuun lopulla vuonna 1770. Hän ehti naimisiin hieman aikakauden muita nuoria naisia myöhemmin, vasta yli 30 vuoden iässä. TUolloin Karjalohjan kirkkoon asteli hänen vierellään Hämeenlinnassa 17.3.1774 syntynyt, mutta Loviisassa tuolloin asunut värjäri Benjamin Mennander. On jännittävää ajatella, missä olosuhteissa Benjamin ja Ulrika ovat toisiinsa tutustuneet.

Perhe asusti Loviisan kaupungin toisen korttelin talossa numero 31. Värjärin ammatti Benjaminille on tullut varmaan isän perintönä, koskapa tämä oli ollut samassa toimessa Hämeenlinnassa. Äiti Maria Agarian isä
Christopfer oli taasen tukholmalainen puuvillankutoja, joten tätä kautta suvussa kulki hyvin vahva kankaankäsittelytaito.

Benjamin Mennanderilla ja Ulrika Heermanilla oli kolme poikaa, jotka kaikki olivat hauskasti syntyneet maalis-, huhti- ja toukokuussa kahden vuoden välein.

Nuorimmainen, Gustaf Adolf, kävi ensin Loviisan triviaalikoulua ja sen jälkeen Viipurin lukiota 8.9.1823-1827. Sieltä hän siirtyi opiskelemaan Tartoon. Opiskelu ei kantanut suurempaa hedelmää ja Gustaf Adolfista tuli lopulta merimies. Kun hänen äitinsä perunkirjoitusta pidettiin vuonna 1843, oleskeli Gustaf Adolf tuolloin Amerikassa. Hän pysyi naimattomana koko ikänsä ja kuoli viimeistään 1852.

Veljestrion vanhin, Carl Magnus, seurasi isäänsä värjärin ammatissa. Perheellä lienee ollut hieman tavallista isompi värjäämö, koska äiti Ulrikaa nimitetään lehtitiedoissa tehtailijan leskeksi. Carl Magnuksen puoliso oli Carolina Charlotta Lönnrot, joka sukunimestään huolimatta ei ollut mitään sukua Sammatin suurelle pojalle.
Carl Magnuksen ja Carolinan kahdesta pojasta vanhempi kuoli lapsena, mutta vuonna 1830 syntyneestä Karl Johanista tuli paitsi ylioppilas, myös nuorempi aliupseeri Suomen Kaartiin 1851. Jo seuraavana vuonna hän erosi palveluksesta ja seitsemisen vuotta myöhemmin hänet tavataan Ruotsinpyhtään Tesjoen kylässä tilanomistajana.

Gustaf Adolfin ja Carl Magnus velipoika Jonas Henrik joutui hänkin kuluttamaan kotikaupunkinsa triviaalikoulun penkkejä samoin kuin Viipurin lukion istuimia. Ylioppilas hänestä tuli Turussa 16.10.1824 ja tuomarintutkinnon hän suoritti tässä entisessä pääkaupungissamme joulukuussa 1828. Kunnallisten virkojen ketju päättyi Kristiinankaupungin pormestarin toimeen sekä Viipurin kunnallispormestariksi nimittämiseen. Valitettavasti varhainen kuolema vei Jonas Henrikin ennen viimeksi mainittuun tehtävään siirtymistä.

Benjamin Mennander oli kuollut poikiensa ollessa vielä alaikäisiä ja niinpä heidän kasvatuksensa jäi Ulrika Heermanin harteilla. Kuten edeltä voidaan huomata, hän onnistui siinä sangen hyvin. Toukokuun viimeisenä päivänä vuonna 1843, neljännesvuosisata miehensä kuoleman jälkeen menehtyi leski Ulrika.
Kuolinilmoituksen julkaisi ainakin Finlands Allmänna Tidning -sanomalehti.

Mennander -suvun alkuperää voidaan seurata aina 1600-luvun alkupuolelle saakka. Kantaisänä voidaan pitää Kalannin kappalaisena ja tilanomistajana Männäisten kylässä ollutta Jonas Raumannusta, joka oli ensimmäisessä aviossaan naimisissa Elisabet Belterin kanssa. Tästä liitost oli Benjaminin suora esi-isä, Turussa 20.11.1640 syntynyt Anders Mennander. Tämä Anders kuoli isänsä jalanjäljissä Kalannin kappalaisena.

Mennander -suvun kuuluisin jälkeläinen lienee Karl Fredrik M., joka oli Turun piispana vuosina 1757-1775. Turusta hän siirtyi Ruotsin puolelle toimien Upsalan arkkipiispana aina vuoteen 1786.


Kommentit

Suositut tekstit