Mutaisten kylä sijaitsee Salon kaupungista Teijolle mentäessä juuri ennen Kirjakkalaa. Sen edustalla aukeaa pieni Mutaistenlahti ja Vartsalansaaren voi nähdä helposti. Tätä merenlahtea pitkin pääsee aina Salon keskustaan ja edelleen jokea pitkin Perttelin suuntaan. Kylän sijainti entisen Uskelan pitäjän äärilaidalla on aiheuttanut sekaannuksia aika ajoin. Esimerkiksi Åbo Tidningar -lehdessä arvosteltiin helmikuussa 1824 ilmestynyttä uutta Suomen karttaa, jossa sekä Kirjakkala että Mutainen oli merkitty Perniöön kuuluviksi kyliksi. Toisaalta kun jäljempänä mainittu Anttilan talo myytiin konkurssipesän huutokaupassa kesällä 1888, oli Mutaisten kylä osa Perniötä.Kylän muodosti 1700-luvulla neljä taloa; Anttila, Jaakkola, Jussila ja Pietilä. Näistä Anttilan talon haltijaksi oli viimeistään vuonna 1755 tullut edellisen isännän poika, Matti Mikonpoika puolisonaan Salonkylän Saksilla syntynyt Liisa Jaakontytär. Matilla ja Liisalla oli kymmenen lasta, joista esikoispoika Mikolle lankesi luonnostaan Mutaisten seuraava isännyys. Mikko kävi hakemassa morsiamen hieman kauempaa, naapurikylä Kirjakkalasta saakka. Maria Petterintytär oli syntynyt Hyvelän talossa ja oli miestään parisen vuotta vanhempi. Marian veli Juho oli muuten naimisissa Mikon siskon, Helenan kanssa.
Mikko tuli Anttilan isännäksi viimeistään vuoden 1773 paikkeilla. Yhdessä Marian kanssa he saivat yhdeksän lasta, joista ainakin kolme kuoli lapsena. Vanhin pojista, Juho, jäi kotitaloaan isännöimään. Nuorempi veli Joosef meni naimisiin Halikon Breidilästä kotoisin olleen Marian kanssa ja 1810-luvulla hänestä tuli sikäläisen Meritalon rälssilampuoti. Meritalon omistivat Armfeldtit eli Joensuun kartanon valtiaat. Tästä sukuhaarasta ovat lähtöisin Breilinit, joista tunnetuimpia ovat kaupunkineuvos Reino B., järjestöneuvos Heimo B. ja teollisuusneuvos Kauko B.
Anttilaan jäänyt Juho löysi vaimonsa Marian, lampuodin tyttären, Kaukvuoren kylän Ylhäisten rälssitilalta. Vuosien 1808-1822 välisenä aikana he saivat Mutaisten kylän Anttilassa kuusi lasta, joista kolme menehtyi hyvin pienenä. Isä Juhon kuoltua vuonna 1837 muutti leski Maria Hakostaron Tuomolaan lapsiensa Juhon, Maria Helenan ja Vilhelmin kanssa. Anttilaan jäi uuden isännän, kemiöläisen Israel Sundströmin rengiksi isä Juhon veli Kustaa (s. 1784). Myös Vilhelm palasi kotitilalleen rengiksi. Kustaa kuoli 1846 ja paria vuotta aiemmin Vilhelm oli lähtenyt Halikkoon. Näin päättyi yhden suvun tarina Anttilan talossa.
Tuomolassa asunut Maria menetti tyttärensä Maria Helenan vuonna 1843 tämän kuoltua lapsivuoteeseen. Vähän myöhemmin poika Juho (s. 1813) muutti pikkuveljensä tavoin Halikkoon, vaikka Salon rippikirjan epämääräiseltä tuntuvan merkinnän mukaan hän olisi kuollut. Haudattujen luettelosta en ole Juhoa löytänyt. Juhon ja Vilhelmin edesottamukset Halikossa ovat myös jääneet tutkimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti