Testamentti Lontoosta

Kiskon pitäjän Hongiston rusthollissa 1747 syntynyt Helena oli talon isännän Mikon ja vaimonsa Leena Forsmanin nelilapsisen perheen nuorimmainen. Sisarustensa tavoin hän käytti isä Mikon äitinsäisältä perittyä sukunimeä muodossa Lundborg. Tuo isoisä oli nimittäin Leilän rusthollari Casper von Lund.

Vuonna 1770 Helena Lundborg vihittiin Kiskossa turkulaisen porvari Thomas Ekmanin kanssa. Pariskunta asettui miehen kotikaupunkiin ja ajan mittaan perheeseen syntyi kuusi lasta, minkä lisäksi Helena sai elokuussa 1777 kuolleen tyttölapsen. Muutenkaan ei pariskunnalla ollut onnea, niin porvareita kuin olivatkin. Lapsista kaksi kuoli pienenä ja tyttäret Albertina sekä Helena hukkuivat samassa onnettomuudessa kesällä 1799. Sukua jatkoi ilmeisesti vain vuonna 1775 syntynyt Ulrika, joka meni naimisiin vahtimestari Isak Packalenin kanssa.

Isak asui vihkimisen aikaan vuonna 1795 Turussa, mutta 1800-luvun alussa hän siirtyi perheineen kotitalonsa isännäksi Tyrvään Vanhakylän Kaltsilaan. Siellä isä Henrik P. oli kruununnimismiehenä ja rusthollarina. Puoliso ja näin myös Isakin äiti oli Maria Matintytär Tolpo, joka itse oli kruununnimismiehen tytär. Kaltsilassa Isak ja Ulrika kasvattivat perheensä ja siellä he myös kuolivat, Isak vuonna 1817 ja Ulrika vasta 1853.

Thomas Ekmanin ja Helena Lundborgin perheessä asui vielä 1770-luvulla miehen äiti, leskivaimo Walborg Nilsdotter. Tätä kautta päästään Thomas sukuperän jäljille. Hän nimittäin oli syntynyt silloisen Loimaan, nykyisen Alastaron Tammiaisen kylän Kestin talossa tammikuussa 1740 Walborgin ja hänen toisen puolisonsa, Erik Thomassonin perheeseen. Isä Erik oli tullut Kestin isännäksi naituaan Walborgin, edellisen isännän lesken. Walborgin ja Thomaksen suruksi Erik kuoli jo saman vuoden elokuussa punatautiin. Jotenkin asiat ovat sitten lutviutuneet, koska Thomas pystyi hakeutumaan turkulaiseksi porvariksi. Sukunimensä hän otti kotikylän nimestä.

Thomas Ekman kuoli keväällä 1789 ja leskiäiti Helena Lundborg jäi asumaan Turkuun, missä perhe viimeistään 1760-luvulta alkaen omisti Torikorttelin talon numero 138. Talon nimenä oli ilmeisesti Hoperi tai Noperi. Helenan elämä ei varmaan aina ollut helppoa. Aikuistimisen kynnyksellä hukkuneiden tyttärien kuolema on varmasti ollut raskas taakka kantaa. 1800-luvulle tultaessa Helenan taloudellinen ahdinko koheni yllättävää kautta. Lontoolainen kauppias John Spiekers oli 1770-luvulla testamentin synnyinkaupungilleen. Siinä hän lahjoitti varoja, joilla hankittiin vuosittain viljatynnyreitä turkulaisille köyhille ja sairaille. Åbo Tidning julkaisi vuoden 1807 lahjoitustiedot numerossaan 51, joka ilmestyi kesäkuun 27. päivä.

Tuon listauksen mukaan porvari Ekmanin leski Lena Lundberg, s. 1747 sai yhden tynnyrin "Spiekerska Magazinet" -nimisen, Luostarinkadulla sijainneen talon varastosta keskiviikkona, 22.6.1807.

Listauksesta löytyy kosolti muitakin tuttuja nimiä, kuten viimeisenä ollut entinen porvari Otto Procopeus. Hän oli vänrikki Gabriel P:n ja Johanna Jägerhorn af Storbyn poika, joka oli ollut naimisissa ensin Kristina Tortzenin ja tämän kuoltua Anna Elisabeth Hyvenin kanssa.