Miesvainajan velimies

Pusulan Vörlön kylän Anttilan talossa vuonna 1775 syntynyt Henrik Johansson tuli Nummen Hyrsylän Uron talon isännäksi naituaan edellisen talollisen lesken, Christinan. Christina oli puolestaan syntynyt Tavolan Sepällä. Henrik Johanssonilla ja Christinalla ei ollut yhteisiä lapsia ja niinpä Henrikin kuoleman jälkeen isännäksi tuli ensimmäisestä aviosta vuonna 1791 syntynyt poika Johan.

Johan Henriksson meni naimisiin Sammatin Lohilammen rusthollarin tyttären, Christina Leekmanin kanssa. Urolla heille syntyi yhteensä kahdeksan lasta. Näistä esikoistytär Maria Christinan vei vihille vihtiläinen torppari Adolf Wikström, joka oli kotoisin Härköilän kylän Tuusalta.

Seuraavana syntynyt poika Johan Gustaf ei jostain syystä tullut kotitalonsa isännäksi isänsä jälkeen, vaan kuoli naimattomana ja lapsettomana 50 vuoden iässä Urolla. Sen sijaan häntä kaksi vuotta nuorempi Anders Gabriel otti talon hoitoonsa isä Johanin ikäännyttä. Puolisonsa Fredrika Matheniuksen hän kävi hakemassa Pusulan Hattulan Mattilasta.

Pikkuveli Karl Henrikin myöhempiä vaiheita en ole selvitellyt, mutta sisarussarjan seuraavana syntyneen Ulrikan kohdalta olen löytänyt ristiriitaista tietoa. Muutama kuukausi Ulrikan syntymän jälkeen Urolla kuolee muutaman viikon ikäiseksi merkitty samanniminen lapsi, jonka isäksi väitetään isäntä Johania. Kuitenkin vuonna 1856 menee Uron Ulrika Johansdotter naimisiin Remalan Paakkalassa eli lähes naapuritalossa myöhemmin asuneen kelloseppä Herman Henrik Sandbergin kanssa. Onko kyseessä virheellinen merkintä haudattujen luettelossa vai oma muistiinpanovirhe rippikirjasta joskus 1990-luvun lopulla? Tätä kysymystä en ole tätä tekstiä varten selvittänyt. Ehkäpä joku lukijoista tietää?

Seuraavina syntyivät sisarukset Henrika ja Amalia, jotka näyttäisivät käyttäneen äidiltä perittyä Lekman -sukunimeä. Heistä vanhempi eli Henrika muutti Helsinkiin vuonna 1869, kun taas Amalia oli jo 1861 lähtenyt Pietariin saakka. Hän oli todennäköisesti se Amalia Lekman, jonka 1863 vei vihille herra Carl Erik Tallqvist. Tämä Carl Erik ei ilmeisesti ole Karjalohjan Tallaan kylästä lähteneen samannimisen suvun jälkeläinen.

Perheen kuopus oli Jakob Fredrik Nyman, joka jäi asumaan kotitaloonsa. Näin työvoimaa varmaan riitti tilanhoitoon, kun peräti kolme veljestä viljeli Uron maita. Loppukesästä 1875 kuoli kuitenkin vanhin veljeksistä, JOhan Gustaf. Isäntä Anders Gabrielin voimat uupuivat joulukuussa seuraavana vuonna ja näin Fredrika Matheniuksesta tuli leski. Ehkä enemmän käytännön kuin rakkauden takia tuli eteen anomus Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen. Tsaari Aleksanteri II:n hallinto sai siten eteensä lupapyynnön Fredrika Matheniuksen ja hänen miesvainajansa Anders Gabrielin Nymanin veljen, Jakob Fredrikin avioliittoon.

Tuohon aikaan oli vielä olemassa laki, joka esti leskeä naimasta miehen veljeä suoraan. Samaa tapaa sovellettiin myös serkusten väliseen avioliittoon. Mitään ongelmaa asiassa ei loppujen lopuksi ollut ja pitäjän kirkkoherran haltuun päätyi oheinen lupa tälle ehkä enemmän käytännön syiden kuin rakkauden takia solmitulle avioliitolle. Toki tästä ajasta on vaikea nähdä tilannetta samalla tavalla kuin aikalaiset sen kokivat......