Lignell -suvusta

Varsinais-Suomessa sijaitsevan Salon Vähä-Pullolan rusthollista sai alkunsa Lignell-suku, jonka jälkeläisistä moni antautui kaupalliselle uralle. Tässä yhteydessä suvun kantaäidiksi voisi ajatella vuosina 1707-1775 elänyttä Anna Nilsdotteria, joka oli kaksi kertaa naimisissa.Ensimmäinen puoliso oli Vähä-Pullolan rusthollari Karl Karlsson, joka kuoli vuoden 1742 keväällä. Tämän jälkeen leski Anna nai Lohjan pitäjän Pullin talon lampuodin pojan, Erik Michelssoni. Salon rippikirjan mukaan Erik oli syntynyt 12.3.1712, mutta Lohjan tuhoutuneet kastettujen luettelot eivät anna mahdollisuutta hänen tarkemman sukuperänsä selvittämiseen.

Näistä kahdesta aviosta syntyi ainakin kuusi lasta. Kahden vanhimman isä oli Karl Karlsson ja nuorempien Erik Michelsson. Esikoispoika Johan jäi kotitalonsa isännäksi avioituen Karjalohjan Saarenpäästä kotoisin olleen Maria Henriksdotterin kanssa. Marialla oli sukusiteitä Saarenpään lisäksi Kourjoen ja Tallaan ratsutiloihin.

Johan Carlssonin ja Maria Henriksdotterin lapsia oli ainakin kolme, joista yksi kuoli lapsena. Vuonna 1771 syntynyt Anna Greta käytti sukunimeä Lignell ja oli naimisissa lasinpuhaltaja Michael Waltzerin kanssa. Tunnettuun lasinpuhaltajasukuun kuulunut Michael työskenteli mm. Someron Åvikin, Pirttikylän ja Perttelin Inkereen lasitehtailla.

Anna Greta Lignellin veli Johan l. Jean Lignell kohosi sitten ruukinkirjanpitäjästä aina ruukinpatruunaksi saakka. Hän nimittäin hallitsi Mustion rautaruukkia 1800-luvun alkuvuosina ja osti myöhemmin mm. Kiikalan Johannislundin lasitehtaan. Viimeksi mainitusta hän joutui luopumaan konkurssihuutokaupan kautta vuoden 1830 tienoilla.

Anna Nilsdotterin ja Erik Michelssonin pojista vanhin oli 1744 syntynyt Nils Lignell, joka vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa kesällä 1769. Tämän jälkeen hän työskenteli kappalaisena ja pitäjänapulaisena mm. Tammelassa ja Janakkalassa. Lopulta hänestä tuli Janakkalan kirkkoherra 1807 ja ao. pitäjässä hän myös kuoli kymmenen vuotta myöhemmin. Nils oli naimisissa Hedvig Sofia Bäckin (i Finland) kanssa.

Nilsiä nelisen vuotta nuorempi veli Abraham Lignell kävi myös Turun katedraalikoulua ja valmistui ylioppilaaksi 1768. Yhdeksän vuotta myöhemmin hän suoritti maanmittaritutkinnon ja tämän virkauran huippu oli nimitys Vaasan läänin komissiomaanmittariksi 1795. Abrahamin puoliso oli Elisabet Sillström Alavudelta.

Veljessarjan nuorimmainen oli Porin kaupunkiin asettunut kauppias Erik Lignell. Vaimonsa Ulrika Charlotta Laningin kanssa hän sai useita lapsia, joista yksi oli myöhemmin Kastelholman kuninkaankartanon vuokraaja ja taloustirehtööri Per Erik Lignell. Per Erik meni toisessa aviossaan naimisiin Elisabet Hoffmanin kanssa ja tästä liitosta syntyivät mm. pojat Pehr August, Karl Oskar ja Nils Konstantin Lignell. Viimeksi mainittu kuoli muutama vuosi ylioppilaaksi tulonsa jälkeen naimattomana. Karl Oskar oli myös ylioppilas ja hän lähti opiskelemaan oikeustieteellisen tiedekuntaan suorittaen "suuremman kameraalitutkinnon" kesällä 1840. Tämän jälkeen hän toimi mm. Mynämäellä kruununvoutina ja kotipitäjässään Sundissa samassa tehtävässä. Hän oli naimisissa Selma Bomanssonin kanssa.

Näistä veljeksistä Pehr August nai sitten Selman sisaren, Fredrika Bomanssonin. Pariskunta asui lähinnä Ahvenanmaalla, missä Pehr August työskenteli kruununnimismiehenä Sundissa ja Saltvikissä. Sundin aikoihin vuonna 1841 pariskunta sai pojan, jolle annettiin nimi August Hugo. Myöhemmin tämä nuori herra tunnettiin pelkästään Hugona ja sukuaan leimaavan yritteliäisyyden myötä hän antautui liike-elämän palvelukseen. Hänet tultiin tuntemaan apteekkarina ja kauppiaana sekä arvostettuna kunnallismiehenä.

Jälkipolville Hugo Lignell on kuitenkin jäänyt mieleen yhteistyöstään apteekkari August Piispasen kanssa.Vuonna 1872 herrat Lignell ja Piispanen ostivat Kuopion Vanhan Apteekin ja perustivat näin itse asiassa kaupungin ensimmäisen apteekin. Tasan 10 vuotta myöhemmin he aloittivat alkoholien maahantuonnin sekä valmistuksen. Ensimmäinen tuote oli oma Mesimarja -likööri, jota Lignell & Piispanen myy vielä 2000-luvullakin. Perinteet ovat Kuopion Koljonniemelle vieläkin pidemmät. Kruununpolttimo nimittäin valmistui nykyisen L&P:n tehdasalueelle jo vuonna 1783.