Anthrax eli pernarutto iski Koskelle Tl?

Kesällä 1880 olivat erilaiset eläintaudit talollisten ja torppareitten vaivoina pitkin eteläistä Suomea. Onneksi jo 1864 oli annettu Keisarillinen Julistus "koskien mitä on otettava huomioon tarttuvien karjatautien ehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi". Tämän julistuksen mukaan tarttuvien eläintautien hoito kuului valtion virkamiehille ja lääkintälaitoksen ylihallitukselle. Yksi näistä virkamiehistä oli herra Johan August Palmgren, joka oli nimitetty Turkuun läänineläinlääkäriksi 1.10.1843 alkaen.

Hän oli syntynyt Turun kaupungissa kirjansitojakisälli Johan P:n ja Stina Carströmin vanhimpana lapsena. Johan August menetti vanhempansa jo nuorella iällä, mutta tarmokkaana miehenä hän lähti opintielle suorittaen tutkinnon Tukholman eläinlääkäriopistossa. Sieltä hän tuli suoraan em. virkaan, jossa sitten palveli aina vuoteen 1886. Tuolloin Palmgren täysin palvelleena otti eron virastaan. Johan August Palmgren kuoli 9.4.1888 pitkällisen taudin seurauksena.

Kun kesä 1880 toi karjatauteja mukanaan, pyrki Keisarillisen Senaatin Siwiili-Toimituskunta niitä torjumaan parhaansa mukaan. Vaikka kruununnimismiehet omilta alueiltaan ilmoittivat, ettei uusia tautikohtauksia ole havaittu, lähetti toimituskunta kolme erillistä läänineläinlääkäriä katsastamaan tilannetta maaseudulle. Lähes 40 vuoden työkokemuksella Johan August Palmgren raportoi kuvernöörille seuraavaa omasta tarkastusmatkastaan;

"Koska minä korkea-arwoisen kuwernöörinwiraston kahden määräyksen mukaan; toinen 30 päivältä wiimekulunutta heinäkuuta Kosken kappeliin Marttilan pitäjää ja toinen 31 päivältä samaa kuuta yhtä matkaa sieltä Pärttylin (Pertteli, nyk. Salon kaupunki) pitäjään Uskelan nimismiehen piirikunnassa, saan nöyrimmästi ilmoittaa; 31 päivänä matkustin kotoa oitis saatuani yllämainitut määräykset ja tultuani Marttilan pitäjän nimismiehen luokse Ollilan kylään kuljin hänen seurassansa Hongiston kylään Kosken kappelia, jossa minä Kallion talossa havaitsin, että siellä oli ollut "Bernatautia (Anthrax)", täällä oli jo 10-12 päiwää ennen tuloani paikkakuntaan kaksi lehmää ja kaksi wuoden wanhaa sonnia äkisti kuollut ulkona laitumella ilman edellä käypää taudin=merkkiä tahi tautia, joista wiimeinen (toinen sonneista) oli kuollut 28 päivänä mainittua heinäkuuta; edelleen oli Kallion alle kuuluwasta Mäenpää nimisestä torpasta kaksi lehmää, yksi sonni ja yksi mullikka niinikään äkisti kuollut noin 13 ja 14 päivänä heinäkuuta ilman että mitään edelläkäypää sairautta oli huomattu, paitse mullikassa, jota ehtoolla epäiltiin sairaaksi sekä sen wuoksi eroitettiin muista ja asetettiin karsinaan ja aamulla tawattiin kuolleena.

Nimismiehen toimesta oli sittemmin kaikki huolellisesti haudattu maahan ja walwottu, kalkitettu ja aidattu ympäri ja huomasin minä kaikki huolellisesti tehdyksi. Karsinan ja yhden pilttoon pesetin minä nyt lipeällä ja kastelutin karbolihapolla, missä kipeä oli ollut. Näyttääkseni kuinka rohdonantaminen tapahtuu, annatin minä koko Kallion karjalle ynnä torpan, joita oli yhteensä 32 elukkaa, warjelulääkkeenä karbolihappoa. Nimismiehen käskin sitä paitse tarkasti pitämään silmällä ilmaantuisiko wielä taudinkohtauksia sekä silloin heti kirjoittamaan siitä.

Koska nyt tarpeelliset lääkkeenmääräykset ja neuwot oliwat annetut eikä minusta enään woinut olla hyötyä, läksin matkalle; ja tultuani Pärttylin pitäjään Uskelan nimismiehen piiríkuntaa tapasin Martin tilalla Kuusjoenperän kylässä kolme lehmää ja Hallin tilalle Kanungin kylässä yhden lehmän ja sonnin, jotka kaikki oliwat äkisti kuollleet, waan en missään sairaita eläimiä; ja oliwat kaikki nämä eläimet jo kuolleet 14 päiwää ennen tuloani sinne.

Niinkuin edellisessä paikkakunnassa oli nimismies täälläkin toimittanut kaikki hautaamiset ja tarttumisaineen poistamiskeinot sekä aidattanut hautojen ympäri, missä raadot oliwat. Täälläkin annoin neuwoja ja lääkkeenmääräyksiä ja tein kaikki mitä tehtäwissä oli.

Käskin nimismiehen täälläkin tarkasti pitämään silmällä tautia jos sitä wielä ilmaantuisi sekä silloin heti siitä ilmoittamaan, läksin pois paikkakunnasta. Kuolleista eläimistä ei yksikään ollut sairastanut, waan ne löydettiin kuolleena laitumelta sittenkun niitä oli kaiwattu.

Turussa 3 p:nä elokuuta 1880"

Virkamieskoneisto työskenteli jo 129 vuotta sitten yhtä tehokkaasti kuin nykyisin salmonellan parissa - läänineläinlääkäri oli lähtenyt heti käskyn saatuaan matkaan ja "tehnyt kaiken mitä tehtävissä oli". Parempaahan sitä ei ihminen pysty!


Kuva teoksesta
Milch cows and dairy farming. Comprising the breeds, breeding, and management in health and disease, of dairy and other stock; the selection of milch cows, with a full explanation of Guenon's method; the culture of forage plants (Charles Louis Flint - 1867)

Kommentit

Suositut tekstit