Hisinger -suvun vaiheista ja Billnäsin ruukista

Billnäsin l. Pinjaisten ruukin omisti vuodesta 1723 lähtien tukholmalaisesta kapteeni Johan Wilhelm Hisingistä alkunsa saanut aatelissuku Hisinger. Tämän jälkeläisistä Carl Hising aateloitiin vuonna 1784. Tämä sukulinja sammuui miespuoliselta osaltaan 1974. Carlin poika Mikael korotettiin taasen vapaaherraksi 1819 ja tämän sukuhaaran viimeinen miespuolinen jälkeläinen oli Fridolf Leopold Hisinger, joka omisti Billnäsin vuodesta 1883 lähtien kehittäen siitä uudenaikaisen massatuotannon tyyssijan.

Fridolf Leopold oli koulutuksen insinööri ja taitavana miehenä hän uudisti entiset ruukin työpajat kirveitä, vasaroita, hakkuja ja muita tarvekaluja tuottaviksi tehtaiksi. Kokonaan uutena haarana Billnäs aloitti tammisten konttorihuonekalujen teon vuonna 1909. Voidaan epäilemättä sanoa, että myöhemmin vuorineuvoksen arvon saanut Hisinger pelasti koko ruukin.

Billnäs erosi kaikista muista suomalaisista ruukeista myös siinä, että aina vuoteen 1957 se oli ollut vain kahden eri suvun omistuksessa. Tuolloin Oy Fiskars Ab sai sen haltuunsa. Näin tämä vuonna 1641 perustettu teollisuuskeskus säilyi hyvin yhtenäisenä kokonaisuutena aina 2000-luvulle saakka.

Suvun jäsenet ovat aina osoittaneet suurta ymmärtämystä paitsi teollisuuteen ja kauppaan, niin myös sivistysrientoihin. Jo vuonna 1782 silloinen ruukinpatruuna J. Hisinger perusti kansakoulun ja näin Pinjaisten ruotsinkielinen ala-aste pääsi juhlimaan 200 vuoden taivaltaan jo 1982. Fridolf Leopold Hisinger harrasti myös sukututkimusta ja 1925 hän julkaisi esityksen "Histori över Friherrliga ätten Hisinger".

Siinä hän parinkymmenen sivun voimalla esittelee sukuaan alkaen Olof Hisingistä, joka oli talollisen poika Bohusin läänin Hisingenistä. Olof palveli sotilaana ja myöhemmin luutnanttina kuningas Eerik XIV:n aikaan. Hän yleni lopulta vara-amiraaliksi ja siviilielämässään Gestriklantin voudiksi.

Tämä vihkonen päättyy hieman yllättävään sukujohtoon, jonka paikkansa pitävyydestä ei itselläni toistaiseksi ole selvää näkemystä. Fridolf Leopold Hisingerin mukaan eräs jälkipolvitaulusto rakentuu seuraavasti;

1. Uskonpuhdistaja Martti Luther, pso Catharina von Bora
2. Tytär Margareta, kuollut 1569, pso maaneuvos Georg von Kunhem
3. Tytär Anna von Kunheim, pso tilanomistaja Wolfert Christoffer von Sauchen
4. tytär Dorothea von Sauchen, pso herra Bugenhagen
5. tytär Margareta Bugenhagen, pso kauppias Joachim Wittfooth Turusta
6. poika Gustaf Wittfooth, pso Catharina Haveman Viipurista
7. poika Hans Henrik Wittfooth, pso Barbara Pipping
8. tytär Magdalena Catharina Wittfooth, pso vuorineuvos Johan Hisinger
9. poika ratsumestari, vapaaherra Michael Hisinger, pso Alexandrine von Bodisco
10. poika vuorineuvos Fridolf Leopold Hisinger, s. 1845

Fridolf Leopold oli itse lapseton, mutta vuonna 1906 hän adoptoi veljensä vävyn, Christer Ludvig Edvard Jägerskiöldin. Tämä sukuhaara oli vapaaherrallinen suku numero 29, nimeltään Hisinger-Jägerskiöld. Miespuoliselta linjalta se sammui 1975. Suvun kuolinpesä on vuosikausia ollut yksi entisen Pohjan pitäjän suurimmistä pääomatulojen ja maataloustukien saajista.

Yläreunan kuva on yleisnäkymä Billnäsin puutarhoille päin joskus 1940-luvulla. Alla puolen mainospätkä taas kertoo jotain yllättävän ajankohtaista laman keskellä shoppaileville suomalaisille!