analytics

Tammikuun valiokunnan Samuel Manttaali

Tammikuun valiokunnaksi kutsutaan 20. helmikuuta vuonna 1861 toimintansa aloittanutta valtakunnallista kokousta, joka oli eräänlainen yksikamarinen tynkäeduskunta. Sen tehtävänä oli valmistella varsinaisten "maapäivien" eli valtiopäivien kokoontumista. Valtiokuntaan kuului kaksitoista jäsentä kustakin säädystä. Kussakin säädyssä, myös ritaristossa ja aatelistossa, oli toimitettu edustajien vaali, ja siksi kyseessä oli ainoa vaaleilla valittu edustajakokous Suomessa 1800-luvulla. Kyseessä oli 1800-luvun ainoa valtiollinen kokous, jossa ei kokoonnuttu säädyittäin.

Yksi talonpoikaissäädyn edustajista oli pöytyäläinen Samuel Mikonpoika Manttaali, jo
ka jo nimensä puolesta oli mitä sopivin mies kantamaan vastuuta yhteisistä asioista. Hän oli syntynyt heinäkuun viimeisenä päivänä 1821 Pöytyän Riihikosken Manttaalin talossa Mikko Matinpojan ja Liisa Matintyttären toiseksi vanhimpana lapsena. Mikko -isä menehtyi keuhkotautiin 45 vuoden iässä kesällä 1838 ja tässä vaiheessa Samuel varmasti joutui jo kantamaan osansa talon töistä.

Muutama vuosi täysi-ikäiseksi tulonsa jälkeen eli 1844 nuori isäntä vei vihille Kaulanperän kylän Sarilaisista kotoisin olleen Maija Justiina Antintyttären. Nuori pari asutti sitten jatkossa miehen suvun ikivanhaa kantataloa, joka tosin oli jaettu kahtia 1757. Nykyisin Vanha-Manttaalin tilaa Riihikoskella hallitsee vuodelta 1889 oleva päärakennus. Pihapiirin toinen asuinrakennus onkin sitten satakunta vuotta varhaisempaa tuotantoa.

Maija Justiina Antintytär kuoli vuonna 1867, jonka jälkeen Samuel Manttaali eli leskenä melko tarkkaan 30 vuotta. Hän kuoli Pöytyällä elokuussa 1897 ja hautakivessä mainitaan hänen olleen paitsi tammikuun valiokunnan jäsen, niin myöskin pitäjän kirkkoväärti.

Oheisessa kuvassa Samuen Mikonpoika Manttaali Pöytyän Riihikoskelta on takarivissä toinen oikealta. Harmillisesti juuri hänen nimensä puuttuu kuvan alalaidan listasta.


1 kommentti:

  1. Samuel Manttaalin puoliso oli kotoisin Kaulanperän Saarelaisista (ei Sarilaisista)

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus