Oli kaksi pientä kerjuripoikaa kohdannut toisensa jossakin siellä Kiskon ja Karjalohjan rajamailla. Ja he kulkivat yhdessä jonkin aikaa. Sitten eräänä päivänä, kun ilta jo pimeni sekä ukkosti että satoi rankasti, he kulkivat erään hävitetyn talorakennuksen ohi, jossa oli tuvan muuri jäljellä ja muurissa suuri leivinuuni. Silloinpa molemmat pojat kömpivät sisälle uuniin, ja kun sade ei lakannut, he viettivät yön uunissa.
Näistä pojista oli toinen kirkkojen rakentaja ja maanviljelijä Lindström, joka viljeli Kreivin eli Kreivilän tilaa ja myöhemmin omisti myös Hannun eli Hannulan tilan Kiskossa. Hannun talo on vieläkin hänen tyttärensä tyttären pojalla. Toinen oli itse Elias Lönnrot.
Tämän kaskun on minulle kertonut edellä mainitun Lindströmin tytär, rouva Amanda Enqvist, syntynyt Kiskossa 1845 ja kuollut Raisiossa 1914. Joskus oli ukko Lindström puhellut: "Vieläkö mahtais professori Lönnrot muistaa sitä yötä, kun muinoin uunissa nukuttiin."
Tämä tarina täsmälliseni vuosineen ja nimineen pistää tarkistamaan, voisiko sillä olla todellisuuspohjaa. Vuonna 1845 Kiskossa ei syntynyt yhtään Amandaa, mutta sen sijaan Viiarin kylän Hannun verotalosta löytyy todellakin isäntä Isak Lindström. Hänellä on vaimonsa Helena Palmgrenin kanssa useita lapsia, joista yksi on vuonna 30.1.1845 Suomusjärvellä syntynyt Amanda Karolina. Tämä tytär menee huhtikuussa 1871 naimisiin Karjalohjan Kärkelän kuparihytin työmiehen, Johan Axel Enqvstin kanssa. Suomusjärvi oli aikoinaan Kiskon kappeliseurakunta, joten tuo pieni sekaannnus syntymäpaikan suhteen on ymmärrettävä.
Oliko sitten Isak Lindströmillä, joka syntyi rippikirjan mukaan Karjalohjalla vuonna 1801, joku yhteys Elias Lönnrotiin? Ensinnäkin Isak syntyi Karjalohjan sijaan Sammatissa, mutta näillä kahdella pitäjällä oli sama yhteys kuin Kiskolla ja Suomusjärvellä - Sammatti oli kappeliseurakunta. Helena Palmgren on mielenkiintoisempi tapaus. Kun Isak Lindström ja Helena asuivat vielä 1840-luvun alussa Suomusjärven Häntälän kylässä, on vaimon syntymäpitäjäksi merkitty Ulfsby eli Ulvila. Kiskoon muuton jälkeen tämä on muuttunut Uskelaksi. Helenalla oli parikin aviotonta lasta ja jälkimmäisenä syntyneen kasteen yhteydessä hänen patronyyminsä on Matintytär.Ulvilasta tai Uskelasta ei Helenalle löydy vanhempia, joten hänen sukuperänsä jää toistaiseksi selvittämättä. Sen sijaan rippikirjoja selaamalla käy ilmi, että Helena oli hänen toinen vaimonsa. Ensimmäinen puoliso oli ollut Sammatin Myllykylän Naatun sotilasvirkatalon lampuodin tytär Lovisa Björklund.
Eräänlaista lisävahvistusta tämä kasku saa myös Björklundien kautta. Lovisan sisar Stina, joka oli syntynyt Naatulla 1797, meni 1819 naimisiin Elias Lönnrotin vanhemman veljen, Henrik Johanin kanssa. Näin tässä tarinassa mainitut henkilöt olivat osin jo lapsuudesta asti tuttuja toistensa kanssa.
Amanda Enqvistin, os. Lindströmin vanhempien esipolvitauluihin jää silti kosolti aukkoja. Mistähän esimerkiksi Isak Lindströmin isä, puuseppä Isak Cavonius oli kotoisin? Rippikirjassa hänelle annetaan syntymävuosi 1772, mutta paikkakuntaa ei mainita. Amandan äiti Helena Matintytär Palmgren on myös näitä hankalasti selvitettäviä tapauksia. Vaikka rippikirjoista selviää tarkka syntymäaika ja paikkakin, ei hänelle löydy sopivaa Mattia isäksi eivätkä kyseiset pitäjätkään tunnu auttavan asiaa. Lopulta jää vielä epäselväksi Isak Lindströmin ensimmäisen vaimon kohtalo. Lovisa Björklundin muuttokirja Suomusjärvelle on säilynyt, mutta päättyikö avioliitto Isakin kanssa eroon vai vaimon kuolemaan? Kysymyksiä, joihin vastaaminen vaatisi tähän astista perusteellisempaa rippikirjojen tutkintaa.
Tarina kirjasta "Kotiseudun tarinoita", Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1. painos 1951, 2. painos 2006
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti