Marttilan silloiseen emäseurakuntaan kuulunut Karinaisten kappeli lähetti 1700-luvulla syntyneitä poikiaan opintielle viiden nuorukaisen verran. Heistä ensimmäisenä Turun katedraalikoulun kovalle penkille pääsi Kiukaisten kylän Hongan talossa tammikuussa 1761 syntynyt Heikki Tuomaanpoika, joka kuitenkin oppilaitosten kirjoissa kulki nimellä Henricus Kyrenius.Hänen isänsä Tuomas Heikinpoika oli syntynyt 1716 ja Tarvasjoen Euran kylästä kotoisin ollut äiti Liisa Matintytär 1722. Marttilan rippikirjoissa 1700-luvun loppupuolella isän syntymävuodeksi on muuttunut 1715. Samojen rippikirjojen perusteella päästään ajassa vielä yksi sukupolvi taaksepäin. Tuomaksen vanhemmat olivat Heikki Erkinpoika (s. 1687) ja Kaisa Mikontytär (s. 1677).
Henricus Kyrenius kävi katedraalikoulua vuosina 1774-1783 kirjoittaen lopulta ylioppilaaksi. Tämän jälkeen opinnot jatkuivat Turun yliopistossa vielä viiden vuoden ajan. Vuonna 1786 Henricus sai Turun piispalta kirjallisen luvan saarnamisen harjoittelua varten Marttilan seurakunnan kirkoissa. Näitä kirkkoja oli Karinaisten ja Marttilan lisäksi Kosken sekä Tarvasjoen kappeleissa. Lopulta miehemme oli valmis pappisvihkimykseen, joka sitten tapahtui Viipurin hiippakunnassa tammikuussa 1788.
Samana vuonna Kyreniuksesta tuli Viipurin arkkidiakonin apulainen ja nelisen vuotta myöhemmin Sortavalan kappalainen. Hän ehti toimia myös ao. pitäjän virkaa tekevänä kirkkoherrana ja saada varapastorin arvon ennen kuolemaansa helmikuussa 1805.
Sortavalaan tuloa seuraavana vuonna Henricus Kyrenius oli mennyt naimisiin Anna Maria Richterin kanssa. Pariskunnalle syntyi kuusi lasta Sortavalan kappalaisen puustellissa. Näin kesällä 1799 kastettu Karl Henrik käytti isänsä tavoin sukunimeä Kyrenius ja loi itselleen pienen sotilasuran yleten aina alikapteeniksi saakka.
Karl Henrik nai Kaukolan pitäjän Kapiasalmella tuolloin asuneen Catarina Amalia Scwindtin huhtikuussa 1833. Heille ehti syntyä nimen Anna Emilia saanut tytär ennen äiti Catarinan varhaista kuolemaa 1836. Toiseksi vaimokseen alikapteeni Kyrenius löysi luutnantti Aureniuksen ja Agathan Tolpon tyttären, Agata Juljana Aureniuksen. Tästä avioliitosta Kyreniuksella oli neljä lasta.
Äitipuolensa huomassa kasvanut Anna Emilia sai 1854 miehekseen maanmittari Anders l. Antti Lönnbohmin. Vihkiminen tapahtui Sortavalan Tuokslahdessa. Seuraavana vuonna syntyi perheen viikon ikäisenä menehtynyt esikoinen. Seuraavien vuosien aikana lapsia tulee parin vuoden välein; Oskar, Olga, Hilda Maria, Kaarlo, Viktor, Kasimir, Paul, Anna, Arttur ja nuorimmaisena 1878 nimen Armas Einar Leopold saanut poika.
Tämä äidin 44 vuoden iässä synnyttämä kuopus näki päivänvalon Paltamon pitäjässä, jossa isä Antti tuolloin työskenteli ylimääräisenä komissiomaanmittarina. Armas Einarin veljistä Kasimir oli jo ehtinyt hankkia hieman runoniekan mainetta ja Oskarikin kirjoitti riimejä. Niinpä näiden innokkaiden sanataitureiden hoivassa Armas oppi lukemaan jo kolmen vuoden iässä.
Hieman myöhemmin tämä maanmittariperheen kuopus otti käyttöön nimen Eino Leino ja loppu taitaa olla arvoisalle lukijalleni hieman tutumpaa tarinaa....
RS on toimittanut minulle seuraavat lisätiedot ja korjaukset;
VastaaPoistaJuttusi "Paltamosta Sortavalaan ja edelleen Paltamoon" sai kirjoittamaan Sinulle.
Sadat nyky-ja entiset tarvasjokelaiset ovat sukua Eino Leinolle. Isäni isä oli Eikan 4.serkku Karinaisten Kiukaisten Hongan kautta ja äitini isoäiti myös neljäs serkku Tarvasjoen Kirkonkylän Vähätalon kautta.
Pieni korjaus Henrik Kyreniuksen äidin tietoihin. Liisa ei syntynyt Eurankylässä vaan hän oli Kirkonkylän Vähätalon tytär syntynyt 13.10.1722.
Kirkonkylän Vähätalo on vanhaa tarvasjokelaista sukua, tosin suku hävisi talosta 1871, jolloin sinne muuttivat Achren/ Vesamot.
Mainittakoon, että Vähätalon pojanpoika oli kappalaisena 1630-luvulla Paraisilla ( Oja)