Kerimäen Pihlanniemessä asui 1810-luvulla torppari, entinen sotilas Samuel Kuokkanen, joka oli naimisissa Reetta Tornin kanssa. Perheessä oli ainakin kolme lasta, Helena (1800), Saara (1811) ja Sakarias (1817).Kerimäen haudattujen luettelosta löytyy tieto isä Samuelin teloituksesta huhtikuun neljäntenä päivänä 1820. Rippikirja tai mainittu luettelo ei anna tarkempia tietoja siitä, miksi mestaajan piilukirves katkaisi torpparimme kaulan. Sen sijaan paikkakunnalla säilynyt perimätieto kertoo asiasta seuraavaa;
"Kerimäellä on pitänyt viimeisen mestauksen tapahtua Kuokkasen rinteessä. Eräs Kuokkanen siinä mestattiin. Kuokkasen isä oli ottanut uuden eukon, jolle poika aina teki ilkeyttä.
Kun emintimä kerran oli käskenyt pojan hakemaan vettä, löi poika emintimäänsä. Hän ei kuollut, mutta kun poika oli nostanut käden vanhempiaan vastaan, tuomittiin siitä niin kova rangaistus, että poika tapettiin siinä Kuokkasen rinteessä. Kerimäeltä oli pitänyt olla miehen talosta katsomassa.
Kaikki miehet seisoivat ringissä, jonka keskelle astui punaisiin vaatteisiin pukeutunut mies kirvessä kädessä. Tämän piti yhdellä iskulla saada pää poikki. Jos vähänkin jäi kiinni, edes nahkaa vähän, joutui tämä itse siihen. Sen koommin ei Suomessa ole ollut mestauksia, Kuokkanen oli viimeinen."
Tarinassa on totta pohjalla, mutta mm. viimeinen lause ei pidä paikkaansa. Samuel Kuokkasen jälkeen oli useitakin teloituksia, kunnes tavaksi tuli tsaarin suopeudella muuttaa kuolemanrangaistukset karkoitukseksi Siperiaan.
Kuokkanen oli ollut renkinä Liperin pitäjässä naidessaan Kreettansa vuoden 1798 lopulla. Kerimäen Pihlanniemeen he olivat muuttaneet 17.3.1804. Rippikirjasta löytyvät sekä Samuelin että Reetan syntymävuodet, mutta kummankaan vanhempia en ole onnistunut toistaiseksi paikallistamaan. Näin tämän julman tarinan rikoksen kohde, tuo äitipuoli, jää tunnistamatta. Luonnollisesti käräjien pöytäkirjoja läpikäymällä voisi saada täydellisen kuvan tapahtumista. Tämän blogin tarkoitus ei ole välttämättä tarjota mitään täydellisiä tietoja, vaan saada lukija innostumaan omiin jatkotutkimuksiin!
Hanhijärven kyläkirja (1994): Rantomäkeläinen Kuokkanen oli korennolla surmannut miehen. Kuokkanen tuomitiin mestattavaksi. Pyöväli teki työnsä taitavasti; hyvin katkaistu kaula synnytti sanonnan: "Niin katkes kuin Kuokkasen kaula."
VastaaPoistaveli-matti@hynninen.info 0400214971
Samuli Kuokkasen isä Samuli Kuokkanen Liperin pitäjän Jakurinahosta eli Ahonkylästä kuoli 10.2.1819 ja oli jäänyt leskeksi 1780. Oli avioitunut 1780 ja poika Samuli syntyi 25.1.1781 Liperissä. Samuli avioitui ja muutti 1804 vaimonsa vanhempien luo Kerimäen Pihlajaniemeen, jossa murhattiin 8.9.1817 sotilas, poikamies Juho Pekanpoika Malinen s. 12.3.1784. Kun Juholla ja Samulilla ei tuon syyskuun 1817 jälkeen ole ehtoollismerkintöjä, niin voisiko Samuli olla syypää Juhon murhaan? Samuli kävi rippikirjan mukaan 1826 ehtoolliskirkossa. Tai jospa lesken käynti meni papilla väärälle riville?
VastaaPoista