Pätkä oli pitkää parempi, ainakin Myrskylässä

Huhtikuussa 1898 sai Myrskylän pitäjän eräässä kylässä joukko asukkaita ajatuksen yhteisen huoneen rakentamisesta maidonmyyntiä varten. Kyläläisten ryhmässä oli 11 maanviljelijää, joista kaksi naisia. Kun päätös rakentamisesta oli tehty, tuli ajankohtaiseksi valita työnjohtaja ja tarvikkeiden ostaja.

Tähän työhön tuli valituksi joukon pisin mies, joka siis sai hoitoonsa yhdessä kootut varat. Näiden summa nousi 2000
markkaan ja rahat koottiin lyhyemmiltä osakkailta.

Rakennuttajat päättivät lisäksi, että jokainen osakas vie paikalle hirsiä, lautoja, sammalia ja turpeita. Työnjohtajasta huolimatta osa rakennuttajista toi paikalle vain puolet ja osa ainoastaan kolmanneksen sovitusta määrästä. Lisäksi eräs osakas ei tuonut mitään. Näin koko työ alkoi onnettomissa merkeissä.

Vaikka pitkä mies oli työnjohtaja, ei hän ottanut tointaan vastuullisesti. Rakennuksen piti olla valmiina lokakuussa 1898 ja tuolloin piti työnjohtajan kutsua kaikki lyhyemmät osakkaat, miehet ja naiset, tarkastamaan aikaansaannosta.

Kun huomattiin, että valmista ei ole vielä tullut, sai pitkä mies määräyksen, ettei rakennusmestarille pidä antaa täysiä rahoja. Hänhän ei ollut hoitanut työtä vaaditussa määrin.

Lyhyiden osakkaiden määräyksistä huolimatta pitkä työnjohtajamme antoi 850 markkaa urakoitsijalle sanoen "kyllä työ valmiiksi tulee". Ehkä hän aikoi hieman ravistella laiskaksi arvattua työmiestään, mutta tämäpä lähti rahoineen matkoihinsa.

Lokakuu meni ja osakkaat odottivat aina seuraavan vuoden maaliskuuun saakka valmista. Eipä auttanut työnjohtajan pituus, vaan lyhyemmät osakkaat joutuivat kokoontumaan ja pohtimaan asian jatkoa. He antoivat urakoitsijalle aikaa kesäkuun 1899 loppuun saakka. Tuolloin piti työn olla lopullisesti valmiina.

Kun urakoitsija sai tämän uhkavaatimuksen kuullakseen, hän muutti 10 kilometrin päähän silloisesta asunnostaan. Vaikka työnjohtaja olikin osakasjoukon pisin mies, ei hänkään olisi ylettynyt tuota matkaa venymään ja vetämään hiuksista laiskuria takaisin työmaalle.

Uusimaa -sanomalehteen toukokuussa 1899 kirjoittanut myrskyläläinen Henrik Jäppinen sanoi omana arvionaan, että "jollei rakennukset tule walmiiksi kesäkuulla 1899, silloin lyhyet osakkaat, naisetkin, warmaan saawat nähdä, että kaikkein lyhin joukosta se olisi ollutkin walittawa johtajaksi - lyhyt ei koskaan uskalla antaa kaikkia urakkarahoja ennakolta. Silloin aina urakkatyö tulee walmiiksi, kun on rahaa saatawissa ja walmistuu ajallansa. Tässä waroitus urakanmaksajille."

Kuvassa tanskalaista meijerilaitteistoa 1800-luvun lopulta.


Kommentit

Suositut tekstit