Ahvenanmaan Hammarlandissa vuonna 1804 syntynyt lukkarinpoika Gustaf Wilhelm Hedlund määrättiin vuodesta 1831 lopulla kruununnimismieheksi Marttilan pitäjään. Hänen edeltäjänsä herra Wichtman oli kuollut saman vuoden kesällä.Syyskuun lopulla 1832 Gustaf Hedlund vihittiin Raisiossa neiti Vilhelmina Clementina Achrenin kanssa, jonka isä Matias A. oli ollut täkäläisen seurakunnan kappalaisena vuosina 1810-1834. Gustafin kanssa Vilhelmina asui Marttilan Purhalan kylän Uotilassa ja myöhemmin Ruskolaisten Alityyrillä. Alityyrin talossa asui myös kirkkoherra Hossleniuksen leskirouva,jonka Vilhelmina luultavasti tunsi lapsuudestaan. Gustaf Johan Hosslenius oli nimittäin ollut Raisiossa kappalaisena ennen Matias Achrenia.
Purhalassa Gustafille ja Vilhelminalle merkittiin rippikirjoihin lapset Maria Rosina, Nathalia Wilhelmina, Albert Wilhelm,Georg Sebastian ja Pehr Oscar. Jälkeläisten nimivalinnat poikkesivat huomattavasti pitäjän talonpoikien vakiosuosikeista. Näin tuon ajan säätyläiset pyrkivät tavallaan erottautumaan rahvaasta.
Alitryykiltä Hedlund suuntasi nykyisen Turku-Hämeenlinna -valtatien varteen Ollilan kylään, missä hän rakennutti perheelleen Yliprusilan talon ns. Lindenin töykälle. Pitäjäläiset toimittavat talon perustuksiin tarvittavat kivet samoin kuin seinähirret. Rakennuksen ollessa vielä kesken sai Hedlund nimityksen Uskelaan. Niinpä hän muitta mutkitta myi hirret Pitkäjärven kartanoon Somerolle.
Työtehtäviänsä Hedlund hoiti kohtuullisen tehokkaasti ja tämän aiheutti välillä pientä vihanpitoa paikallisten kanssa. Hän saattoi iltamyöhällä antaa määräyksen viestin välittämisestä jopa Halikkoon saakka. Näistä kaikista pienistä harmeista kyllästyneinä sai nimismies tuta kerran oikein "isän kädestä". Kun Hedlund oli nykyisen Tarvasjoen Juvankosken ylittävällä sillalla eräänä yönä, tuli häntä vastaan Tuomon Jussi toverinsa kera. Miehet nappasivat nimismiehestä kiinni ja roikottivat pää alaspäin sillankaiteen ulkopuolella. Onneksi miehet suostuivat kuuntelemaan Hedlundin armonpyyntöjä ja hän pääsi ankaralla säikähdyksellä tästä episodista.
siitä hetkestä lähtien, kun Gustaf Wilhelm Hedlund Marttilaan tuli, otettiin käyttöön lattioiden kuuraus. Vuonna 1831 oli tullut määräys tunkioiden, lätäköiden ja vastaavien paikkojen siivoamisesta koleran ehkäisemiseksi. Nimismies pisti jahti- ja siltavoudit viemään tätä määräystä joka taloon. Tuolloin oli elonkorjuunaika, mutta niin vain täytyi kaikkien suostua ensin siivoamaan ja kuuraamaan. Tämä ei varmaan ollut mitenkään tarpeetonta, koskapa tarinoiden mukaan miehet kulkivat lattianpesussa edellä rautalapioiden kanssa hangaten isoimman lian pois. Perässä tuli sitten talon naisväki veden, hiekan ja luudan kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti